Pohjanpitäjänlahti on Suomen tutkituimpia vesistöjä
Lahden tila kertoo rannikkovesiemme tahallisen saastuttamisen tarinan
Johdanto
Seurasin pitkään huolestuneena rannikkovesiemme jatkuvasti huonenevaa tilaa. Kuuntelin epäselviä poliittisia puheita, joissa kerrottiin suojelutoimista, mutta ei mitään niiden sijainnista, kattavuudesta tai tehokkuudesta.
Aloin seurata veden laatua ojissa, puroissa ja joissa. Vesi oli miltei kaikkialla enimmäkseen savista ja ravinteiden likaamaa. Etsin merkkejä toimivista suojeluratkaisuista. En nähnyt niitä kuin satunnaisesti. Ymmärsin, että vuosikymmeniä jatkunut saastuttaminen on tapahtunut tietoisesti ja poliittisessa suojelussa.
Mutta kuinka todistaa asia konkreettisesti? Mieleeni tuli paljon tutkittu Pohjanpitäjänlahti. Aloin etsiä vertailutietoa. Mikä oli lahden tila, kun saastuttaminen alkoi ja mikä se on nyt?
Tietoa löytyi. Kesän 2018 sinileväkatastrofi pilasi monen kesän. Kun vastuuministeri väisteli ja naureskeli julkisesti koko rannikkovesien ongelmalle lehtihaastattelussa kesällä 2018, päätin julkistaa asian.
Seurasin pitkään huolestuneena rannikkovesiemme jatkuvasti huonenevaa tilaa. Kuuntelin epäselviä poliittisia puheita, joissa kerrottiin suojelutoimista, mutta ei mitään niiden sijainnista, kattavuudesta tai tehokkuudesta.
Aloin seurata veden laatua ojissa, puroissa ja joissa. Vesi oli miltei kaikkialla enimmäkseen savista ja ravinteiden likaamaa. Etsin merkkejä toimivista suojeluratkaisuista. En nähnyt niitä kuin satunnaisesti. Ymmärsin, että vuosikymmeniä jatkunut saastuttaminen on tapahtunut tietoisesti ja poliittisessa suojelussa.
Mutta kuinka todistaa asia konkreettisesti? Mieleeni tuli paljon tutkittu Pohjanpitäjänlahti. Aloin etsiä vertailutietoa. Mikä oli lahden tila, kun saastuttaminen alkoi ja mikä se on nyt?
Tietoa löytyi. Kesän 2018 sinileväkatastrofi pilasi monen kesän. Kun vastuuministeri väisteli ja naureskeli julkisesti koko rannikkovesien ongelmalle lehtihaastattelussa kesällä 2018, päätin julkistaa asian.
Seuraavassa
"ennen ja nyt"-vertailu Pohjanpitäjänlahden vesien tilasta kahden
julkisen raportin pohjalta.
Lopussa johtopäätöksiä.
Yleistä Pohjanpitäjänlahdesta
Pohjanpitäjänlahti eli Pohjanlahti (ruots. Pojoviken)
on noin 15 kilometriä pitkä merenlahti Länsi-Uudellamaalla eteläisessä Suomessa. Lahden maksimileveys on noin 4 km.
Pohjanpitäjänlahti
on arvokas kansallisissa ja kansainvälisissä suojeluohjelmissa oleva vesistö,
jota on tutkittu yli sata vuotta.
Vertaamalla
vanhojen ja uusien meriveden ja meriluonnon tilaa kuvaavien tutkimusraporttien
tuloksia voidaan arvioida, kuinka vesistön suojelu on onnistunut.
 |
| Pohjanpitäjänlahti on pahoin rehevöitynyt ihmisen toiminnan takia. Lohjan kaupunki ja teollisuus pilasivat ennen Lohjanjärven, mutta suojelutoimien ansiosta veden laatu on parantunut. Mustionjoki on edelleen pahoin rehevöitynyt ja laskee vetensä Pohjanpitäjänlahteen ja pilaa sen veden laadun. Ketkä saastuttavat Mustionjokea? Miksi saastuttamiseen ei ole kunnolla puututtu 50 vuoden aikana? |
Pohjanpitäjänlahden vesiensuojelusuunnitelma vuodelta 1980
LÄHDE:
Vesihallituksen julkaisuja, Publications of the
National Board of Waters, 31
POHJANPITÄJÄNLAHDEN JA SEN EDUSTAN
VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
PLAN FÖR VATTENSKYDDET I POJOVIKEN OCH OMRÄDET
UTANFÖR
Vesihallitus— National Board of Waters, Finland,
Helsinki 1980
(https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155366/VH_julkaisuja_31.pdf?sequence=5&isAllowed=y)
Laajasta 69-sivuisesta kaksikielisestä raportista
selviää merkittävä huoli alkaneesta vesien rehevöitymisestä
Sivu 36:
”Varsin hälyttävä oire on vuosina 1974 ja 1975 tapahtunut happipitoisuuden lasku varsinaisen Pohjanpitäjän lahden syvissä osissa, mikä osoittaa, että vesialue ei kestä enää lisäkuormitusta.”
Pohjanpitäjänlahden nykytila, yhteenveto vuodelta 2014
Sivu 36:
”Varsin hälyttävä oire on vuosina 1974 ja 1975 tapahtunut happipitoisuuden lasku varsinaisen Pohjanpitäjän lahden syvissä osissa, mikä osoittaa, että vesialue ei kestä enää lisäkuormitusta.”
Yhteenvetoa raportin sisällöstä:
- Raportti luettelee tärkeimmät päästölajit, päästölähteet ja päästäjät
- Raportti esittää lukuisia keinoja päästöjen vähentämiseksi (mm. luku 7)
- Raportti viittaa siihen, että vesilaki edellyttää kaikkien päästäjien puhdistamaan päästönsä ja että erityisen tiukat päästöjen rajoitustoimet ovat tarpeen alueellisesti (mm. luku 6.2)
- Raportti ottaa kantaa vesiensuojelun rahoitukseen (luku 6.3)
- Raportin lähdeluettelon vanhin dokumentti on ajalta ennen Suomen itsenäisyyttä (v. 1900)
Pohjanpitäjänlahden nykytila, yhteenveto vuodelta 2014
LÄHDE:
Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja
Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2014
Ralf Holmberg, Marja Valtonen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Västra Nylands vatten och miljö rf
Julkaisu
260/2015
Raportista ilmenee, mm. että:
”Pohjanpitäjänlahden sisäosa on lahden rehevintä
aluetta.”
ja
”Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa
veden yleinen rehevyys laskee selvästi.”
Sivu 6:
”Alusveden jokavuotinen happiongelma on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn. Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua aina Pohjanpitäjänlahteen saakka.”
”Alusveden jokavuotinen happiongelma on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn. Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua aina Pohjanpitäjänlahteen saakka.”
Raportti indikoi pistekuormituksen (viemärit) selvää
vähenemistä alueella.
Näyttää kovasti siltä, että "hajakuormitus" halutaan saada näyttämään "vaikealta" ratkaista. Ulosteet, savi ja ravinteet virtaavat. Holtittomuus jatkuu.
Kahdella virkamiessukupolvella olisi jo ollut aikaa hoitaa jokaikinen päästölähde kuntoon 50 vuoden aikana, jos poliittista tahtoa vain olisi ollut riittävästi!
Talouselämä 24.7.201820:15
www.talouselama.fi/uutiset/itameritutkija-maatalouden-paastoissa-ei-merkittavaa-vahenemista-suomessa-itamerella-pahin-sinilevakesa-vuosikymmeneen-helcomin-tavoitteet-karkaavat-kauas/3907b3c4-eb70-3a98-a449-a23f04889f11
kertoo seuraavaa:
”Pääviesti on, että maataloudessa ei ole saavutettu ainuttakaan tavoitetta kuormituksen vähentämiseksi”, sanoo Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila, joka on seurannut Itämeren tilaa pitkään.
Knuuttilan mukaan Helcomin tavoitteet vuodelle 2021 eivät ole Suomen osalta toteutumassa.
En toista tästä aiheesta enempää, koska sitä on käsitelty kattavasti aiemmassa blogikirjoituksessani:
merikirjeenvaihtaja.blogspot.com/2019/02/rehevoityminen-kiihdyttaa.html
Vuoden 1961 vesilaki on voimassa! Tarkoituksella!
Vesien saastuttaminen jatkuu. Haja-asutusalueella noudatetaan yleisesti vuoden 1961 vesilakia, mikä on osoitus joki- ja rannikkovesiemme tarkoituksellisesta pilaamisesta (www.hs.fi/kaupunki/art-2000006004920.html).Näyttää kovasti siltä, että "hajakuormitus" halutaan saada näyttämään "vaikealta" ratkaista. Ulosteet, savi ja ravinteet virtaavat. Holtittomuus jatkuu.
Kahdella virkamiessukupolvella olisi jo ollut aikaa hoitaa jokaikinen päästölähde kuntoon 50 vuoden aikana, jos poliittista tahtoa vain olisi ollut riittävästi!
HELCOMkin on Suomelle vain teatteria!
Johtopäätöstä vahvistaa edelleen se, että Suomi ei pääse sopimiinsa vaatimattomiin HELCOM-tavoitteisiin päästöjen vähentämisessä ja veden laadun parantamisessa.Talouselämä 24.7.201820:15
www.talouselama.fi/uutiset/itameritutkija-maatalouden-paastoissa-ei-merkittavaa-vahenemista-suomessa-itamerella-pahin-sinilevakesa-vuosikymmeneen-helcomin-tavoitteet-karkaavat-kauas/3907b3c4-eb70-3a98-a449-a23f04889f11
kertoo seuraavaa:
”Pääviesti on, että maataloudessa ei ole saavutettu ainuttakaan tavoitetta kuormituksen vähentämiseksi”, sanoo Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila, joka on seurannut Itämeren tilaa pitkään.
Knuuttilan mukaan Helcomin tavoitteet vuodelle 2021 eivät ole Suomen osalta toteutumassa.
Pidetäänkö rannikkovesiemme ongelmat tarkoituksella ilmastokeskustelun ulkopuolella?
Ilmastonmuutos kiihtyy. Sateet ja lämpimät talvet lisääntyvät. Sinileväkukinnot pahenevat. Ravinteen vapautuvat kuolleilta pohjilta Levämassat mätänevät ja metaania pääsee ilmakehään.En toista tästä aiheesta enempää, koska sitä on käsitelty kattavasti aiemmassa blogikirjoituksessani:
merikirjeenvaihtaja.blogspot.com/2019/02/rehevoityminen-kiihdyttaa.html
Johtopäätös: 50 vuotta poliittista puhetta ja vesistön tila on huonontunut
Saastutus on alkanut 60-luvulla ja aiheuttanut näkyvää haittaa jo 60/70-lukujen vaihteessa. eli noin 50 vuotta sitten.
Vuosikymmenten historia ei ole tuonut helpotusta Pohjanpitäjänlahden ravinnetilanteeseen kokonaisuutena. Vanhan ja uuden raportin veden laatua kuvaavat osuudet ovat pitkälti yhteneviä.
On helppo tehdä johtopäätös siitä, että todellisia ympäristön tilan parantamisesta lähteviä suojelutoimia ei ole tehty. On keskitytty vain viemärilaitoksiin ja teollisuuteen ja annettu loppujen päästäjien päästää mitä haluavat.
Vuosikymmenten historia ei ole tuonut helpotusta Pohjanpitäjänlahden ravinnetilanteeseen kokonaisuutena. Vanhan ja uuden raportin veden laatua kuvaavat osuudet ovat pitkälti yhteneviä.
On helppo tehdä johtopäätös siitä, että todellisia ympäristön tilan parantamisesta lähteviä suojelutoimia ei ole tehty. On keskitytty vain viemärilaitoksiin ja teollisuuteen ja annettu loppujen päästäjien päästää mitä haluavat.
Rehevöityminen ja happikato ovat Pohjanpitäjänlahden keskeisiä ongelmia. Ammattikalastus on loppunut. Tästä voidaan päätellä kalakantojen edelleen huonontuneen samana aikana, kun "suojelua" on harjoitettu.
Mitään erityisiä toimenpiteitä ravinteiden poistoon liittyen ei omien satunnaisten havaintojeni perusteella näytä olleen tekeillä ainakaan viime vuosina. Ainakin poikkeuksellisen laajat kaislikot tarjoaisivat siihen mahdollisuuden.
Mitään erityisiä toimenpiteitä ravinteiden poistoon liittyen ei omien satunnaisten havaintojeni perusteella näytä olleen tekeillä ainakaan viime vuosina. Ainakin poikkeuksellisen laajat kaislikot tarjoaisivat siihen mahdollisuuden.
Joitain suojelutoimia on tehty ja kemiallisten
ympäristömyrkkyjen osalta on saavutettu menestystä. Liikaravinteiden osalta on
kuitenkin syytä olettaa, että kokonaispäästöjen lisääntyminen ainakin joillain
osa-alueilla on estänyt positiivisen kehityksen Pohjanpitäjänlahdessa
huolimatta joidenkin valuma-alueella sijaisevien toimijoiden (viemärilaitokset, teollisuus) tekemistä
merkittävistäkin suojelutoimista.
Tehokasta pyrkimystä palauttaa hyvä veden laatu
kokonaisuutena ei ole ollut näkyvissä, vaikka aikaa on ollut runsaasti.
Pohjanpitäjänlahti on ilmeisellä tarkoituksella pidetty jonkinlaisessa saattohoidossa pahan ravinneongelmansa kanssa.
Pohjanpitäjänlahti on ilmeisellä tarkoituksella pidetty jonkinlaisessa saattohoidossa pahan ravinneongelmansa kanssa.
Se, että
kyseessä on erityisten suojeluohjelmien kohteena oleva vesistö, antaa vahvan syyn
olettaa, että useimpien muiden lähialueella sijaitsevien tai paremminkin koko etelärannikon virtavesien (vrt.
Mustionjoki ja Mustionjoen vaikutus Pohjanpitäjänlahteen) suojelu on onnistunut
yhtä huonosti tai vieläkin huonommin.
Tästä on todisteena myös Inkoon Kyrkfjärdenin lahden huono tila:
http://www.luvy.fi/easydata/customers/luvy/files/julkaisut/285_nettiversio_tillstandet_i_inga_kyrkfjarden_-_inkoon_kyrkfjardenin_lahden_tila_pienennos.pdf
Ravinnesaste ja kattavien suojelutoimien puute selittävät pitkään jatkuneen kotimaisen liikaravinnesaastutuksen yhteyden vähähappisiin merenpohjiin ja sinileväkukintoihin koko etelärannikon alueella.
Kaikki tulokset ja johtopäätökset vahvistavat oletukset poliittisen suojelun mahdollistamasta tietoisesta ja tahallisesta ympäristön pilaamisesta.
Tästä on todisteena myös Inkoon Kyrkfjärdenin lahden huono tila:
http://www.luvy.fi/easydata/customers/luvy/files/julkaisut/285_nettiversio_tillstandet_i_inga_kyrkfjarden_-_inkoon_kyrkfjardenin_lahden_tila_pienennos.pdf
Ravinnesaste ja kattavien suojelutoimien puute selittävät pitkään jatkuneen kotimaisen liikaravinnesaastutuksen yhteyden vähähappisiin merenpohjiin ja sinileväkukintoihin koko etelärannikon alueella.
Kaikki tulokset ja johtopäätökset vahvistavat oletukset poliittisen suojelun mahdollistamasta tietoisesta ja tahallisesta ympäristön pilaamisesta.
Jatkoselvitystarve
Ympäristön tietoinen pilaaminen viittaa vahvasti siihen, että poliittisia päätöksiä on tehty jäävinä perustuslaista ja ilmeisistä eturistiriidoista huolimatta (luonnon tila ja vedenomistajien etu vs. saastuttajien taloudelliset ja poliittiset edut).
On perusteltua syytä selvittää, miksei edes erityisen
tärkeällä suojelualueella ole huomioitu luontoarvoja sekä kansalaisten että
vedenomistajien oikeuksia riittävällä tavalla hyvän veden laadun
varmistamiseksi.
Synnytettyjen ympäristövahinkojen koko sisältö ja taloudellinen arvo mukaan lukien negatiiviset vaikutukset kalakantoihin, niiden tuottavuuteen ja
hyödyntämiseen on selvitettävä sekä Pohjanpitäjänlahdella että siitä etelään
sijaitsevalla merialueella (päästöjen ulosvirtauksen ympäristövaikutus).
Samalla on syytä selvittää ympäristön pilaamisen taustalla olevat kansallisella tasolla tehdyt päätökset ja/tai niiden puute sekä niiden tekijät ja edunsaajat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti