Miksei Suomen suurin ympäristökatastrofi ole kenenkään vaaliteema keväällä 2019?
 |
| Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. (Kuva löytyy SYKEn sivuilta. Julkaistu myös Helsingin Sanomissa) Venäjä puhdisti Pietarin päästönsä (98%) Helcomin suositusten mukaisesti. Myös Luga-joen päästöt on estetty. Etelä-Suomen jokien päästöt ovat jatkuneet vuosikymmeniä entisellään. Miltei kaikki (95%) liikaravinnesaaste tulee mereen jokivesien mukana. |
Iltauutiset näyttävät samaa kivihiilikasaa illasta toiseen. Samaan aikaan Suomen koko etelärannikolla kärsitään maan kaikkien aikojen suurimmasta ympäristökatastrofista. Se tarvitsee ajoittaisia sinilevätiedotteita enemmän huomiota. Liikaravinnesaasteen ilmastovaikutuksista vaietaan.
Uutiset kertovat maailman merien pahasta muoviongelmasta ja ryöstökalastuksesta. Samaan aikaan oman meremme pilaaminen jatkuu vuosikymmenestä toiseen.
Rannikkovesiemme huono tila on jatkunut jo pitkään. Tietoinen liikaravinnesaastutus on johtanut laajaan ja monipuoliseen luonnon pilaantumiseen. Kalavesien tuotto on romahtanut. Saaristo on miltei tyhjentynyt vakituisesta asutuksesta. Meriluonnossa viihtyvien kansalaisten ja vedenomistajien oikeus puhtaaseen veteen on oikeudettomasti viety.
Kotimaiset suojelutoimet ovat olleet täysin riittämättömiä verrattuna luontoa pilaaviin toimintoihin. Toimenpiteitä on ollut liian vähän, ne eivät ole olleet kattavia ja niihin on ryhdytty liian myöhään. Paikallisesti saavutettuja tuloksia tai tulosten puutetta ei ole selkeästi raportoitu. Paikallisista ongelmista, kuten jokien ja jokisuistojen ongelmista on suurelta osin vaiettu. Verovarojen käyttö ihmetyttää.
Välinpitämättömyys tai huono omatunto voi vaientaa poliitikot.
Mutta mikä hiljentää median edustajat? Mikä estää kysymästä ja toistamasta ympäristökatastrofin synnyttämiseen liittyviä suuria kysymyksiä?
Saako Suomessa laillisesti aiheuttaa ympäristökatastrofin?
Uutiset kertovat maailman merien pahasta muoviongelmasta ja ryöstökalastuksesta. Samaan aikaan oman meremme pilaaminen jatkuu vuosikymmenestä toiseen.
Rannikkovesiemme huono tila on jatkunut jo pitkään. Tietoinen liikaravinnesaastutus on johtanut laajaan ja monipuoliseen luonnon pilaantumiseen. Kalavesien tuotto on romahtanut. Saaristo on miltei tyhjentynyt vakituisesta asutuksesta. Meriluonnossa viihtyvien kansalaisten ja vedenomistajien oikeus puhtaaseen veteen on oikeudettomasti viety.
Kotimaiset suojelutoimet ovat olleet täysin riittämättömiä verrattuna luontoa pilaaviin toimintoihin. Toimenpiteitä on ollut liian vähän, ne eivät ole olleet kattavia ja niihin on ryhdytty liian myöhään. Paikallisesti saavutettuja tuloksia tai tulosten puutetta ei ole selkeästi raportoitu. Paikallisista ongelmista, kuten jokien ja jokisuistojen ongelmista on suurelta osin vaiettu. Verovarojen käyttö ihmetyttää.
Välinpitämättömyys tai huono omatunto voi vaientaa poliitikot.
Mutta mikä hiljentää median edustajat? Mikä estää kysymästä ja toistamasta ympäristökatastrofin synnyttämiseen liittyviä suuria kysymyksiä?
Saako Suomessa laillisesti aiheuttaa ympäristökatastrofin?
Suomi on vahva oikeusvaltio, joka sijaitsee maailman saastuneimman meren rannalla. Ristiriita on ilmeinen.
Suomen jokisuistot ovat Itämeren rehevöityneimpiä alueita. Itämeren pahimmat sinileväkukinnot syntyvät Suomen aluevesillä. Mikä Suomessa on vialla?
Suomen jokisuistot ovat Itämeren rehevöityneimpiä alueita. Itämeren pahimmat sinileväkukinnot syntyvät Suomen aluevesillä. Mikä Suomessa on vialla?
Rannikon asukkaat ovat jo vuosikymmeniä turhaan odottaneet tehokkaita kunnostustoimenpiteitä. Saariston vähäväkinen ääni on vaiennettu pilaamalla perinteisten elinkeinojen toimintamahdollisuudet.
Pietarin päästöt on nyt pääosin (98%:sti) tehokkaasti puhdistettu (HS 22.1.2019). Suomenlahden vesi vaihtuu nopeasti verrattuna muuhun Itämereen. Se mahdollistaisi nopean toipumisen.
Suomalaisten suuri enemmistö haluaa puhtaan ja terveen meren ja on valmis maksamaan siitä. Mikseivät suomalaiset saa haluamaansa puhdasta tervettä merta edes rahalla?
Monia suuria kysymyksiä on vailla vastausta:
Kuinka laaja tietoinen ympäristön turmeleminen on ollut laillisesti mahdollista Suomen rannikkovesillä?
Kuinka laaja tietoinen ympäristön turmeleminen on ollut mahdollista EU:n suljetussa sisämeressä, jota ympäröivät oikeusvaltiot?
Eikö lakeja noudateta vai eikö lainsäädäntö toimi?
Pietarin päästöt on nyt pääosin (98%:sti) tehokkaasti puhdistettu (HS 22.1.2019). Suomenlahden vesi vaihtuu nopeasti verrattuna muuhun Itämereen. Se mahdollistaisi nopean toipumisen.
Suomalaisten suuri enemmistö haluaa puhtaan ja terveen meren ja on valmis maksamaan siitä. Mikseivät suomalaiset saa haluamaansa puhdasta tervettä merta edes rahalla?
Monia suuria kysymyksiä on vailla vastausta:
Kuinka laaja tietoinen ympäristön turmeleminen on ollut laillisesti mahdollista Suomen rannikkovesillä?
Kuinka laaja tietoinen ympäristön turmeleminen on ollut mahdollista EU:n suljetussa sisämeressä, jota ympäröivät oikeusvaltiot?
Eikö lakeja noudateta vai eikö lainsäädäntö toimi?
Onko Suomen kansallisessa moraalissa pilatun meren kokoinen musta aukko?
Onkohan ilmastonmuutoksen kaikki syyt jo ymmärretty?
Ilmastonmuutoksen syntymiseen on monia syitä. Jostain syystä osa niistä on jäänyt kovin vähälle huomiolle.
Kuinka moni esimerkiksi muistaa, että fossiiliset polttoaineet ja sähkö ovat välttämättömiä hyödykkeitä nykyään käytettävien keinoravinteiden valmistuksessa?
Keinoravinteiden korvaamiseen soveltuvia luonnonravinteita olisi runsaasti saatavilla. Niitä päästetään suuria määriä pilaamaan vesistöjä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Sen sijaan kestävästi tuotetuista uusiutuvista polttoaineista, kuten metsähakkeesta on pulaa monissa maissa.
Eikö siis fossiilisiin polttoaineisiin ja uusiutumattomiin mineraaleihin perustuvat keinoravinteet pidä kieltää mahdollisimman nopeasti ja viimeistään silloin, kun kivihiilen poltto kielletään energiantuotannossa?
On aika laittaa tarvittavat ilmastotoimenpiteet tärkeysjärjestykseen
Onkohan ilmastonmuutoksen kaikki syyt jo ymmärretty?
Ilmastonmuutoksen syntymiseen on monia syitä. Jostain syystä osa niistä on jäänyt kovin vähälle huomiolle.
Kuinka moni esimerkiksi muistaa, että fossiiliset polttoaineet ja sähkö ovat välttämättömiä hyödykkeitä nykyään käytettävien keinoravinteiden valmistuksessa?
Keinoravinteiden korvaamiseen soveltuvia luonnonravinteita olisi runsaasti saatavilla. Niitä päästetään suuria määriä pilaamaan vesistöjä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Sen sijaan kestävästi tuotetuista uusiutuvista polttoaineista, kuten metsähakkeesta on pulaa monissa maissa.
Onkohan ilmastonmuutoksen kaikki seuraukset jo ymmärretty?
Ilmastonmuutos, merten saastuttaminen ja ryöstökalastus ovat jo käynnistäneet monia alueellisia ruokakatastrofeja. Kuivuus ja rankkasateet kasvattavat ongelmia, jotka tulevat lopulta näkymään globaalisti kaikkialla.
Kesien 2017 ja 2018 poikkeukselliset säät ja pahat tuotantomenetykset antoivat vakavan varoituksen nykyisen ruokahuollon kriisialttiudesta myös Suomessa. Entä jos maailmalta ei joskus tulevaisuudessa enää löydy ostettavaa?
Suomen ruokahuollon tulevaisuudesta, merestä ja rannikkokalastuksesta osana kestävää ruokahuoltoa kannattanee keskustella pikaisesti ja perinpohjaisesti ennen kuin kaikille päätetään ostaa uudet autot?
Autot ruostuvat. Puhdas elävä meri olisi kestävä vakuutus myös siinä tilanteessa, että maapallon keskilämpötila nousee enemmän kuin nykyisin tavoiteltu puolitoista astetta.
Suomen ruokahuollon tulevaisuudesta, merestä ja rannikkokalastuksesta osana kestävää ruokahuoltoa kannattanee keskustella pikaisesti ja perinpohjaisesti ennen kuin kaikille päätetään ostaa uudet autot?
Autot ruostuvat. Puhdas elävä meri olisi kestävä vakuutus myös siinä tilanteessa, että maapallon keskilämpötila nousee enemmän kuin nykyisin tavoiteltu puolitoista astetta.
On aika laittaa tarvittavat ilmastotoimenpiteet tärkeysjärjestykseen
On tullut aika nostaa esiin ne kaikki suorat ja välilliset vaikutukset, joilla rannikkovesiemme pilaaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Ravinteiden tuhlaaminen on osa fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvaa laajaa ongelmaa.
Fossiiliset polttoaineet pilaavat ilmaston ja meret. Ravinteiden tuhlaaminen pilaa meret ja ilmaston. Ilmasto, meret, maa ja ravinto ovat kokonaisuus, josta mitään osaa ei ole syytä jättää huomiotta.
Suomen väestö on 0,07 prosenttia koko maailman väestöstä. Vaikutusmahdollisuudet globaalin ilmastokriisin ratkaisuun toivotulla tavalla lienevät suunnilleen samaa suuruusluokkaa suhteessa muuhun maailman väestöön.
Suomen väestö edustaa 100:aa prosenttia koko siitä väestöstä, joka voi ja jonka on syytä pikaisesti kunnostaa eteläisen Suomen rannikkovedet. Samalla voidaan merkittävästi vähentää ilmastopäästöjä.
Tärkeysjärjestys on selvä. Suomen ilmastotaistelua kannattaa kohdistaa oman pilatun ympäristön parantamiseen, kun samalla voidaan hoitaa myös globaalia ongelmaa.
.
Kannattaa olla varuillaan siitä ketkä henkilöt päättävät suomalaisten tulevaisuudesta ja verovarojen käytöstä.
Fossiiliset polttoaineet pilaavat ilmaston ja meret. Ravinteiden tuhlaaminen pilaa meret ja ilmaston. Ilmasto, meret, maa ja ravinto ovat kokonaisuus, josta mitään osaa ei ole syytä jättää huomiotta.
Suomen väestö on 0,07 prosenttia koko maailman väestöstä. Vaikutusmahdollisuudet globaalin ilmastokriisin ratkaisuun toivotulla tavalla lienevät suunnilleen samaa suuruusluokkaa suhteessa muuhun maailman väestöön.
Suomen väestö edustaa 100:aa prosenttia koko siitä väestöstä, joka voi ja jonka on syytä pikaisesti kunnostaa eteläisen Suomen rannikkovedet. Samalla voidaan merkittävästi vähentää ilmastopäästöjä.
Tärkeysjärjestys on selvä. Suomen ilmastotaistelua kannattaa kohdistaa oman pilatun ympäristön parantamiseen, kun samalla voidaan hoitaa myös globaalia ongelmaa.
.
Ketkä kantavat päävastuun syntyneestä ympäristökatastrofista?
Ihmiskunnan suurimmat haasteet ovat ilmastonmuutos, merten saastuminen, metsätuhot ja kestävä ruokahuolto.
Lähitulevaisuudessa on tehtävä suuria, vaikeita ja hyvin perusteltuja päätöksiä.
Lähitulevaisuudessa on tehtävä suuria, vaikeita ja hyvin perusteltuja päätöksiä.
Kannattaa olla varuillaan siitä ketkä henkilöt päättävät suomalaisten tulevaisuudesta ja verovarojen käytöstä.
On tullut aika selvittää omien rannikkovesiemme pilaamisen pääarkkitehdit.
Tehokkaita, kattavia, oikein kohdistettuja ja meriympäristön tilaa nopeasti parantavia toimia tarvitaan välittömästi Etelä-Suomessa.
Kesäpäivien keveydestä ja puhtaasta elävästä merestä haaveillen
Suolantuoksuisin terveisin
Merikirjeenvaihtaja
Merikirjeenvaihtaja
 |
| Kotimaisten liikaravinteiden pilaamaa Bågaskärin rantaa. Kauneus katoaa. Lima on tullut tilalle. Kadonneita saariston asukkaita ei enää saa kuvattua. Kuinka kuvata kadonnut sinisimpukka, haahka, kampela tai meritaimen? Mihin katosivat isojen meriahventen parvet? Mitä katoaa seuraavaksi? |
