Perustuslain kiertäminen on systemaattista politiikkaa
Johdanto
Kirjoitin jo aiemmin sitä ilmeisestä tosiseikasta, että perustuslain 20§ on jätetty osin täysin huomiotta vesiensuojelussa. Vesien tietoinen likaaminen liittyy kuitenkin myös moneen muuhun perustuslain pykälään. Tässä kirjoituksessa on tarkempaa analyysiä alempana (kts. "Kommentoitu perustuslaki"). Kommentteja on erityyppisiä:- kansalaisen oikeuksia on rikottu
- väärää toimintaa ei ole valvottu tai siihen ei ole puututtu
- muutoksia olisi syytä tehdä
Kommentit on kirjoitettu lihavoidulla kunkin kommenttia vaativan kappaleen jälkeen.
Niitä lainkohdista, joihin ei ole kommentteja on teksti poistettu (mutta pääotsikko jätetty).
Termejä ja taustaa
Termillä "puhdas vesi" tarkoitetaan tässä kirjoituksessa mm. seuraavaa:
- normaalia puhdasta merivettä, jota ei ole pilattu jokivesien liikaravinteilla
- merivettä, jota voi matalan suolapitoisuutensa vuoksi haluttaessa käyttää mm. talousvetenä kaikkina vuodenaikoina perinteiseen tapaan (hampaiden pesu, perunoiden keitto jne.)
- luontoa, jossa luonnon monimuotoisuus on perinteisellä hyvällä tasolla
- kalakannat ovat runsaat ja perinteisen monimuotoiset ja mahdollistavat merkittävällä tasolla olevan kestävän hyödyntämisen
- hapettomia kuolleita pohjia ei esiinny
- vesien metaani- ja ilokaasupäästöt ovat luonnollisella tasolla
- massiivisia sinileväkukintoja ei esiinny
"Puhdas vesi" voidaan saavuttaa VAIN seuraavasti:
- lopettamalla erityisesti jokivesien mukana tuleva ravinnesaastutus, JA
- kunnostamalla rannikkovedet mm. hyvin suunnitellun ja toteutetun hoitokalastuksen ja kaislojen leikkuun avulla
Pelkkä saastuttamisen lopettaminen ei enää riitä, koska suuri määrä ravinnesaastetta on jäänyt kiertämään vesiimme pitkän ajan kuluessa ja eikä poistu sieltä itsestään.
Kommentteja lukiessa pitää muistaa mm. seuraavaa:
- ravinnesaaste pääsee (päästetään) mereen jokien mukana (vrt. merikirjeenvaihtaja.blogspot.com/2019/03/likaiset-joet-kuoleva-meri.html)
- merivesi ei sekoitu tasaisesti, tasaisesti eivät sekoitu myöskään ravinnesaasteet
- Suomen matalien ja saaristoisten jokisuistojen asukkaiden veden laatu riippuu lähijoen veden laadusta eikä mereen laskettavista kokonaispäästöistä Suomessa tai muissa maissa
- saasteilla tarkoitetaan tässä ensisijaisesti liikaravinnesaastetta ja maa-aineseroosiota
Jotta kaikki kommentit olisivat täysin ymmärrettäviä, lukijan on syytä lukea ainakin seuraavat aiemmat blogikirjoitukset, joissa kuvataan ja todistetaan ympäristökatastrofin laajuus ja sen aiheuttamisen tahallisuus julkisiin raportteihin perustuen:
- merikirjeenvaihtaja.blogspot.com/2019/02/suomen-ymparistokatastrofit-yksi-on.html
- merikirjeenvaihtaja.blogspot.com/2019/02/mika-ihmeen-katastrofi-no-tama.html
- merikirjeenvaihtaja.blogspot.com/2019/03/tahallisuus-todistettu.html
- merikirjeenvaihtaja.blogspot.com/2019/04/kayttamattomat-suojelukeinot.html
- merikirjeenvaihtaja.blogspot.com/2019/04/torkea-ympariston-turmeleminen.html
Keille kuuluu perustuslaki ja ympäristön pilaaminen?
Seuraavassa kohdassa "Kommentoitu perustuslaki" on merkitty keltaisella eri vastuutahoja, joiden pitäisi kiinnostua tai käsitellä Suomen suurinta ympäristökatastrofia lain näkökulmasta, Näitä tahoja ovat ainakin:- Perustuslakivaliokunta
- Valtiontalouden tarkastusvaliokunta
- Valtiontalouden tarkastusvirasto
- Valtakunnanoikeus
- Valtakunnansyyttäjä
- Oikeuskansleri
- Eduskunnan oikeusasiamies
Muita mahdollisia tahoja ovat:
- Korkein hallinto-oikeus (KHO)
- Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT)
Kommentoitu perustuslaki
1 luku
Valtiojärjestyksen perusteet
1 §
Valtiosääntö
Suomi on täysivaltainen tasavalta.
Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Valtiosääntöä ei ole noudatettu tavalla, joka turvaisi rannikkoalueella asuvien kansalaisten oikeudet puhtaaseen veteen, joka on keskeinen ja perinteinen yksilön vapauden lähtökohta rannikkoalueella.
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)
Valtiosääntä ei ole noudatettu tavalla, joka turvaisi rannikkoalueella asuvien kansalaisten oikeudet puhtaaseen veteen EU:n tarkoittamalla tavalla.
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Kansalaisilla ei ole ollut todellisia vaikutusmahdollisuuksia omien vesiensä likaamisen estämiseen. Poliittisen vallan edustajat ovat vaienneet asiasta tai tehneet tehottomia näennäistoimenpiteitä.
Julkisen vallan toiminta on ollut täysin päinvastaista kuin mitä laki edelyttää: kansalainen on rahoittanut maksamillaan verovaroilla osin yritystukia, joilla on osin rahoitettu hänen oman ympäristönsä pilaamista. Ympäristöhaitasta kärsivät kansalaiset on jätetty vaille korvauksia.
Julkisen vallan toiminta on ollut täysin päinvastaista kuin mitä laki edelyttää: kansalainen on rahoittanut maksamillaan verovaroilla osin yritystukia, joilla on osin rahoitettu hänen oman ympäristönsä pilaamista. Ympäristöhaitasta kärsivät kansalaiset on jätetty vaille korvauksia.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Perustuslain tarkoitus ei voi olla sallia laajan ympäristökatastrofin tietoinen aiheuttaminen laillisesti.
3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Merkittäviä yritystukia on maksettu pitkän ajan kuluessa eri toimijoille ympäristötukina vesiensuojelun nimissä. Julkisten raporttien mukaan jokivesien kokonaisravinnepäästöt eivät kuitenkaan ole vähentyneet.
On ilmeistä, että vähintään merkittävä osa maksetuista yritystuista on ollut suoraan ympäristölle haitallisia ja merkittävä osa ympäristötuista on ollut tehottomia ja vastikkeettomia.
On ilmeistä, että vähintään merkittävä osa maksetuista yritystuista on ollut suoraan ympäristölle haitallisia ja merkittävä osa ympäristötuista on ollut tehottomia ja vastikkeettomia.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
4 §
Valtakunnan alue
Suomen kansalaisuus
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Joidenkin kansalaisten ympäristön pitkäaikainen tietoinen pilaaminen taloudellisessa ja poliittisessa hyötymistarkoituksessa on merkittävä eriarvoistava tekijä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Meri on saastutettu eikä saariston asukkaiden oikeuksista ei ole välitetty. Sen seurauksena saariston perinteiset ammatit ovat kärsineet pahasti ja saaristo on tyhjentynyt vakituisesta asutuksesta.
Moni saariston entisistä asukkaista on edustanut vähemmistökieltä puhuvaa kansanosaa ja ollut huonosti koulutettu eikä ole näin ollen pystynyt tehokkaasti etsimään tietoa oman ympäristönsä pilaantumisen syistä ja puolustamaan ympäristöään ja oikeuksiaan. Tietoa ympäristön pilaantumisen syistä on myös mitä ilmeisimmin pimitetty. Sitä ei ainakaan ole kohdistetusti jaettu edes niille, jotka ovat siitä eniten joutuneet kärsimään.
Meren tietoinen saastuttaminen ja ympäristön pilaaminen on toiminut edellämainittuun kansanosaan kohdistettuna vainona, kun perinteisistä saariston ammateista on ollut pakko luopua.
Meri on saastutettu eikä saariston asukkaiden oikeuksista ei ole välitetty. Sen seurauksena saariston perinteiset ammatit ovat kärsineet pahasti ja saaristo on tyhjentynyt vakituisesta asutuksesta.
Moni saariston entisistä asukkaista on edustanut vähemmistökieltä puhuvaa kansanosaa ja ollut huonosti koulutettu eikä ole näin ollen pystynyt tehokkaasti etsimään tietoa oman ympäristönsä pilaantumisen syistä ja puolustamaan ympäristöään ja oikeuksiaan. Tietoa ympäristön pilaantumisen syistä on myös mitä ilmeisimmin pimitetty. Sitä ei ainakaan ole kohdistetusti jaettu edes niille, jotka ovat siitä eniten joutuneet kärsimään.
Meren tietoinen saastuttaminen ja ympäristön pilaaminen on toiminut edellämainittuun kansanosaan kohdistettuna vainona, kun perinteisistä saariston ammateista on ollut pakko luopua.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Viittaan edelliseen kommenttiin (6§).
Viittaan edelliseen kommenttiin (6§).
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.
8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Liikkumisvapaus
Yksityiselämän suoja
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Vaali- ja osallistumisoikeudet
Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Sinä yli 50 vuoden aikana, jona rannikkovesiemme ravinnesaastutus on jatkunut, oman ympäristönsä pilantumisesta kärsiviltä kansalaisilta ei ole kysytty mitään. Heille ei ole selitetty saastumisen syitä eikä annettu mitään todellista vaikuttamistapaa vaikuttaa ongelmaan.
Sen sijaan, että julkinen valta olisi edistänyt yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon, julkinen valta on estänyt vaikuttamisen sulkemansa silmänsä ja korvansa kansalaisten vaikutusyrityksiltä, kuten valituksilta (yleisönosastokirjoitukset jne.) ja vähenevältä saaristoasutukselta.
Sen sijaan, että julkinen valta olisi edistänyt yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon, julkinen valta on estänyt vaikuttamisen sulkemansa silmänsä ja korvansa kansalaisten vaikutusyrityksiltä, kuten valituksilta (yleisönosastokirjoitukset jne.) ja vähenevältä saaristoasutukselta.
15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Etelärannikon vesiomaisuudelle ja rantakiinteistöille ei ole annettu mitään omaisuuden turvaa etelärannikon jokien ravinnesaastetta vastaan. Kiinteistöjen käyttöarvo, myyntiarvo ja virkistysarvo ovat alentuneet huonon vedenlaadun myötä. Huono veden laatu on pilannut kalakannat.
Kiinteistöjen ja vesiomaisuuden arvolle ja kalastukselle aiheutettuja vahinkoja ei ole korvattu mitenkään.
Etelärannikon vesiomaisuudelle ja rantakiinteistöille ei ole annettu mitään omaisuuden turvaa etelärannikon jokien ravinnesaastetta vastaan. Kiinteistöjen käyttöarvo, myyntiarvo ja virkistysarvo ovat alentuneet huonon vedenlaadun myötä. Huono veden laatu on pilannut kalakannat.
Kiinteistöjen ja vesiomaisuuden arvolle ja kalastukselle aiheutettuja vahinkoja ei ole korvattu mitenkään.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
Etelärannikon puhdas merivesi on lainvastaisesti ilman mitään julkista menettelyä pakkolunastettu tai pakkokollektivisoitu likaajien käyttöön, mistä on koitunut likaajille taloudellista etua ja likaamisen poliittisille puolustajille poliittista etua.
Etelärannikon puhdas merivesi on lainvastaisesti ilman mitään julkista menettelyä pakkolunastettu tai pakkokollektivisoitu likaajien käyttöön, mistä on koitunut likaajille taloudellista etua ja likaamisen poliittisille puolustajille poliittista etua.
16 §
Sivistykselliset oikeudet
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Viittaan aiempaan kommenttiini vähemmistökielen edustajien syrjimisestä heidän perinteistä elinympäristöään pilaamalla etelärannikolla ja saaristossa (6§).
Viittaan aiempaan kommenttiini vähemmistökielen edustajien syrjimisestä heidän perinteistä elinympäristöään pilaamalla etelärannikolla ja saaristossa (6§).
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkinen valta ei ole huolehtinut rannikkokalastukseen liittyvän työvoiman suojelusta, vaan kalastuselinkeinon ja pysyvän saaristoasutuksen edellyttämien vahvojen kalakantojen on annettu pilaantua ravinnesaastutuksen ja muutenkin heikon kalakantojen hoidon kautta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Julkinen valta ei ole huolehtinut rannikkokalastukseen liittyvän työvoiman suojelusta, vaan kalastuselinkeinon ja pysyvän saaristoasutuksen edellyttämien vahvojen kalakantojen on annettu pilaantua ravinnesaastutuksen ja muutenkin heikon kalakantojen hoidon kautta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Viittaan edelliseen kommenttiin.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan edustajien välinpitämättömyys ja tarkoituksellinen ja tuottamuksellinen ympäristön pilaantumisen salliminen (ajettu saastuttajien etuja välittämättä kärsijöiden vaivana olevasta haitasta) on johtanut seuraaviin ongelmiin:
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
Myrkkylevien peittämä meri ei ole osa terveellistä ympäristöä.
Mahdollisuutta vaikuttaa rajoittamattomaan ravinnesaastutukseen liittyneeseen päätöksentekoon ei ole annettu.
Julkisen vallan edustajien toiminnan seurauksena perustuslaki ei ole toiminut yksittäisen kansalaisen etujen suojana poliittisessa suojelussa olleiden saastuttajien ylivaltaa vastaan.
Julkisen vallan edustajien välinpitämättömyys ja tarkoituksellinen ja tuottamuksellinen ympäristön pilaantumisen salliminen (ajettu saastuttajien etuja välittämättä kärsijöiden vaivana olevasta haitasta) on johtanut seuraaviin ongelmiin:
- luonnon monituotoisuus on merkittävästi kärsinyt
- Suomi ei ole noudattanut muutenkaan kansainvälisiä sopimuksiaan luonnon monimuotoisuuden häviämisen estämisestä
- ympäristö on merkittävästi karsinyt
- Suomi ei ole noudattanut kansainvälistä HELCOM-sopimustaan ravinnepäästöjen vähentämisestä ja "hyvän" veden laadun varmistamisesta)
- saaristokalastukseen ja -asumiseen liittyvää kulttuuriperintöä on laajasti tuhottu
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
Myrkkylevien peittämä meri ei ole osa terveellistä ympäristöä.
Mahdollisuutta vaikuttaa rajoittamattomaan ravinnesaastutukseen liittyneeseen päätöksentekoon ei ole annettu.
Julkisen vallan edustajien toiminnan seurauksena perustuslaki ei ole toiminut yksittäisen kansalaisen etujen suojana poliittisessa suojelussa olleiden saastuttajien ylivaltaa vastaan.
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Tämän lakipykälän merkitys kansalaisten ympäristön tilan turvaajana tulee mitä todennäköisimmin vielä testattavaksi.
Tämän lakipykälän merkitys kansalaisten ympäristön tilan turvaajana tulee mitä todennäköisimmin vielä testattavaksi.
22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
23 § (4.11.2011/1112)
Perusoikeudet poikkeusoloissa
Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.
Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.
Kansalaisten perusoikeuksista, kuten omaisuuden suojasta, on poikettu ilman, että mitään poikkeusoloja on ollut.
Kansalaisten perusoikeuksista, kuten omaisuuden suojasta, on poikettu ilman, että mitään poikkeusoloja on ollut.
3 luku
Eduskunta ja kansanedustajat
24 §
Eduskunnan kokoonpano ja vaalikausi
Eduskuntavaalien toimittaminen
Ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen
Vaalikelpoisuus ja kelpoisuus edustajantoimeen
Edustajantoimen keskeytyminen sekä siitä vapauttaminen ja erottaminen
Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Edustajantointa hoitaa tänä aikana hänen varaedustajansa. Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy myös asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi.
Eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy.
Jos kansanedustaja olennaisesti ja toistuvasti laiminlyö edustajantoimensa hoitamisen, eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton erottaa hänet edustajantoimesta joko kokonaan tai määräajaksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Perustuslaki asettaa useita velvoitteita, joita kansanedustajat eivät ole noudattaneet.
Tämä lainkohta on huomioitave erityisesti suhteessa tietoisella politiikalla aiheutetun ympäristövahingon laajuuteen.
Perustuslaki asettaa useita velvoitteita, joita kansanedustajat eivät ole noudattaneet.
Tämä lainkohta on huomioitave erityisesti suhteessa tietoisella politiikalla aiheutetun ympäristövahingon laajuuteen.
Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen, eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
29 §
Kansanedustajan riippumattomuus
Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.
Laajan ympäristövahingon aiheuttaminen tietoisessa poliittisessa suojelussa ei ole perustuslain tarkoittamaa oikeutta.
Joidenkin kansalaisten ympäristön pilaaminen niin, että vahinkoja ei edes yritetä korjata eikä korvata ei ole oikeutta.
On varmaa, että myös totuudesta on poikettu systemaattisesti viime vuosikymmenten aikana.
Laajan ympäristövahingon aiheuttaminen tietoisessa poliittisessa suojelussa ei ole perustuslain tarkoittamaa oikeutta.
Joidenkin kansalaisten ympäristön pilaaminen niin, että vahinkoja ei edes yritetä korjata eikä korvata ei ole oikeutta.
On varmaa, että myös totuudesta on poikettu systemaattisesti viime vuosikymmenten aikana.
30 §
Kansanedustajan koskemattomuus
Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen
Kansanedustajan esteellisyys
Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Hän saa kuitenkin osallistua asiasta täysistunnossa käytävään keskusteluun. Valiokunnassa kansanedustaja ei saa myöskään osallistua virkatointensa tarkastamista koskevan asian käsittelyyn.
Kansanedustajat ovat osallistuneet päätöksentekoon, jossa on päätetty heille itselleen tai heidän perheelleen hyödyllisistä mutta muiden ihmisten ympäristölle haitallisista yritystuista sekä heille itselleen hyödyllisistä vastikkeettomista ympäristötuista.
Ympäristötukia ei ole kohdennettu ympäristön kannalta tehokkaasti niille alueille, joissa tarve on suurin pilaantuneen ympäristön kannalta, vaan niitä on jaettu aluellisesti tasaisesti puoluepoliittisen tuen saamiseksi.
4 luku
Eduskunnan toiminta
33 §
Valtiopäivät
Eduskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto
Eduskunnan valiokunnat
Eduskunnan valitsemat muut toimielimet ja edustajat
Eduskunnan toimielinten valinta
Eduskunnan oikeusasiamies
Eduskunta valitsee neljän vuoden toimikaudeksi oikeusasiamiehen sekä kaksi apulaisoikeusasiamiestä, joiden tulee olla eteviä laintuntijoita. Apulaisoikeusasiamiehellä voi olla sijainen sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Apulaisoikeusasiamiehestä ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeusasiamiehestä säädetään. (24.8.2007/802)
Eduskunta voi saatuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton vapauttaa erityisen painavasta syystä oikeusasiamiehen tämän tehtävästä kesken toimikauden päätöksellä, jota vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä on kannattanut.
39 §
Asian vireilletulo eduskunnassa
Asian valmistelu
Asian käsittely täysistunnossa
Puhemiehen tehtävät täysistunnossa
Puhemies kutsuu koolle täysistunnot, esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja sekä valvoo, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia.
Puhemies ei saa kieltäytyä ottamasta asiaa käsittelyyn eikä tehtyä ehdotusta äänestykseen, ellei hän katso sen olevan vastoin perustuslakia, muuta lakia tai eduskunnan jo tekemää päätöstä. Puhemiehen tulee tällöin ilmoittaa kieltäytymisen syyt. Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen menettelyyn, asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee viipymättä ratkaista, onko puhemies menetellyt oikein.
Puhemies ei osallistu täysistunnossa keskusteluun eikä äänestykseen.
43 §
Välikysymys
Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko
Kysymykset, ilmoitukset ja keskustelut
Eduskunnalle annettavat kertomukset
Valtioneuvoston tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus hallituksen toiminnasta sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. (4.11.2011/1112)
Eduskunnalle annetaan muita kertomuksia sen mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.
47 §
Eduskunnan tietojensaantioikeus
Ministerin sekä oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin läsnäolo-oikeus
Ministerillä on oikeus olla läsnä ja osallistua keskusteluun täysistunnossa, vaikka hän ei olisikaan eduskunnan jäsen. Ministeri ei voi olla jäsenenä eduskunnan valiokunnassa. Hoitaessaan 59 §:n mukaisesti tasavallan presidentin tehtäviä ministeri ei voi osallistua eduskuntatyöhön.
Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri voivat olla läsnä ja osallistua keskusteluun täysistunnossa käsiteltäessä heidän omia kertomuksiaan tai muutoin heidän omasta aloitteestaan vireille tullutta asiaa.
49 § (4.11.2011/1112)
Asioiden käsittelyn jatkuvuus
Eduskunnan toiminnan julkisuus
Eduskunnan täysistunnot ovat julkisia, jollei eduskunta jonkin asian osalta erityisen painavasta syystä toisin päätä. Eduskunta julkaisee valtiopäiväasiakirjat sen mukaan kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään.
Valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia. Valiokunta voi kuitenkin määrätä kokouksensa julkiseksi siltä osin kuin valiokunta hankkii tietoja asian käsittelyä varten. Valiokunnan pöytäkirjat ja niihin liittyvät muut asiakirjat ovat julkisia, jollei välttämättömien syiden vuoksi eduskunnan työjärjestyksessä toisin säädetä tai valiokunta jonkin asian osalta toisin päätä.
Valiokunnan jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta katsoo välttämättömästä syystä asian erityisesti vaativan. Käsiteltäessä Suomen kansainvälisiä suhteita tai Euroopan unionin asioita valiokunnan jäsenten on kuitenkin noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota ulkoasiainvaliokunta tai suuri valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan on katsonut asian laadun vaativan.
51 §
Eduskuntatyössä käytettävät kielet
Eduskunnan työjärjestys sekä ohje- ja johtosäännöt
Kansanäänestys ja kansalaisaloite (4.11.2011/1112)
Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista.
Kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla.
Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)
5 luku
Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto
54 §
Tasavallan presidentin valinta
Presidentin toimikausi
Presidentin juhlallinen vakuutus
Ryhtyessään toimeensa tasavallan presidentti antaa eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen:
"Minä – –, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä."
57 §
Presidentin tehtävät
Presidentin päätöksenteko
Presidentin este
Valtioneuvosto
Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.
Ministerit ovat virkatoimistaan vastuunalaisia eduskunnalle. Jokainen asian käsittelyyn valtioneuvostossa osallistunut ministeri vastaa päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettään pöytäkirjaan merkittäväksi.
61 §
Valtioneuvoston muodostaminen
Tiedonanto hallitusohjelmasta
Ministerin sidonnaisuudet
Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.
Ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.
64 §
Valtioneuvoston ja ministerin ero
Valtioneuvoston tehtävät
Pääministerin tehtävät
Valtioneuvoston päätöksenteko
Ministeriöt
Valtioneuvostossa on tarvittava määrä ministeriöitä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.
Ministeriön päällikkönä on ministeri.
Ministeriöiden enimmäismäärästä ja niiden muodostamisen yleisistä perusteista säädetään lailla. Ministeriöiden toimialasta ja asioiden jaosta niiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta säädetään lailla tai valtioneuvoston antamalla asetuksella.
69 §
Valtioneuvoston oikeuskansleri
Valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri, jotka tasavallan presidentti nimittää ja joiden tulee olla eteviä laintuntijoita. Presidentti määrää lisäksi apulaisoikeuskanslerille enintään viiden vuoden määräajaksi sijaisen, joka apulaisoikeuskanslerin ollessa estyneenä hoitaa tämän tehtäviä.
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
Apulaisoikeuskanslerista ja tämän sijaisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeuskanslerista säädetään.
6 luku
Lainsäädäntö
70 §
Lainsäädäntöaloite
Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä taikka kansanedustajan lakialoitteella, joka voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla.
71 §
Hallituksen esityksen täydentäminen ja peruuttaminen
Lakiehdotuksen käsittely eduskunnassa
Perustuslain säätämisjärjestys
Perustuslainmukaisuuden valvonta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
75 §
Ahvenanmaan erityislait
Kirkkolaki
Lain vahvistaminen
Vahvistamatta jääneen lain käsittely
Lain julkaiseminen ja voimaantulo
Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen
7 luku
Valtiontalous
81 §
Valtion verot ja maksut
Valtion verosta säädetään lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Verovelvollisen oikeusturva ei ole toteutunut, kun mm. kiinteistöjä, joiden vesialueet on pilattu, on verotettu normaalin kiinteistöveron mukaan antamatta mitään hyvitystä ympäristön pilaantumisen aiheuttamasta haitasta.
Verovelvollisen oikeusturva ei ole toteutunut, kun mm. kiinteistöjä, joiden vesialueet on pilattu, on verotettu normaalin kiinteistöveron mukaan antamatta mitään hyvitystä ympäristön pilaantumisen aiheuttamasta haitasta.
Valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla.
82 §
Valtion lainanotto ja valtion antamat vakuudet
Valtion talousarvio
Talousarvion sisältö
Talousarvion määrärahat
Lisätalousarvio
Talousarvion ulkopuoliset rahastot
Yksityisen laillinen saatava valtiolta
Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu.
89 §
Valtion palvelussuhteen ehtojen hyväksyminen
Valtiontalouden valvonta ja tarkastus
Eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa ja valtion talousarvion noudattamista. Tätä varten eduskunnassa on tarkastusvaliokunta, jonka tulee saattaa eduskunnan tietoon merkittävät valvontahavaintonsa. (25.5.2007/596)
Valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastusviraston asemasta ja tehtävistä säädetään tarkemmin lailla.
Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta pitää selvittää haitallisten yritystukien ja tehottomien ympäristötukien asiassa.
Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta pitää selvittää haitallisten yritystukien ja tehottomien ympäristötukien asiassa.
Tarkastusvaliokunnalla ja valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta valvontansa kohteina olevilta tehtävänsä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot. (25.5.2007/596)
On syytä selvittää, onko mm. tehottomien ympäristötukien huonosta tehosta annettu tarvittavat tiedot ko. valiokunnalle ja virastolle.
On syytä selvittää, onko mm. tehottomien ympäristötukien huonosta tehosta annettu tarvittavat tiedot ko. valiokunnalle ja virastolle.
91 §
Suomen Pankki
Valtion omistukset
8 luku
Kansainväliset suhteet
93 §
Toimivalta kansainvälisissä asioissa
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään.
Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.
Tällä on merkittävä negatiivinen vaikutus Itämeren kokonaistilaan, jonka ympäristövahingot heijastuvat myös Suomeen.
94 §
Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.
Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)
Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.
Viittaan kommenttiin 93§.
Viittaan kommenttiin 93§.
95 §
Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella. (4.11.2011/1112)
Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)
Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.
Viittaan kommenttiin 93§.
Viittaan kommenttiin 93§.
96 §
Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun
Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa
9 luku
Lainkäyttö
98 §
Tuomioistuimet
Ylimpien tuomioistuinten tehtävät
Ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa käyttää korkein oikeus sekä hallintolainkäyttöasioissa korkein hallinto-oikeus.
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
Ylimmät tuomioistuimet valvovat lainkäyttöä omalla toimialallaan. Ne voivat tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.
100 §
Ylimpien tuomioistuinten kokoonpano
Valtakunnanoikeus
Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan valtioneuvoston jäsentä tai oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä taikka korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa. Valtakunnanoikeus käsittelee myös 113 §:ssä tarkoitetun syytteen.
Valtakunnanoikeuteen kuuluvat korkeimman oikeuden presidentti puheenjohtajana sekä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja kolme virkaiältään vanhinta hovioikeuden presidenttiä sekä viisi eduskunnan valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on neljä vuotta.
Valtakunnanoikeuden kokoonpanosta, tuomionvoivasta jäsenmäärästä ja toiminnasta säädetään tarkemmin lailla.
102 §
Tuomarien nimittäminen
Tuomarien virassapysymisoikeus
Syyttäjät
Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä, jonka nimittää tasavallan presidentti. Syyttäjälaitoksesta säädetään tarkemmin lailla.
105 §
Armahdus
10 luku
Laillisuusvalvonta
106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
107 §
Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
108 §
Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävät
Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.
Oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.
109 §
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävät
Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.
Oikeusasiamiehen toiminta asiassa on selvitettävä. On selvitettävä onko oikeusasiamiehelle annettu oikeaa tietoa ympäristön tilaan vaikuttaneista päätöksistä ja mm. perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Oikeusasiamiehen toiminta asiassa on selvitettävä. On selvitettävä onko oikeusasiamiehelle annettu oikeaa tietoa ympäristön tilaan vaikuttaneista päätöksistä ja mm. perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.
110 §
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen syyteoikeus ja tehtävien jako
Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa päättää oikeuskansleri tai oikeusasiamies. Nämä voivat ajaa syytettä tai määrätä syytteen nostettavaksi myös muussa laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa.
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisestä tehtävien jaosta voidaan säätää lailla, kaventamatta kuitenkaan kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa.
111 §
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tietojensaantioikeus
Oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
Oikeuskanslerin tulee olla läsnä valtioneuvoston istunnoissa ja esiteltäessä asioita tasavallan presidentille valtioneuvostossa. Oikeusasiamiehellä on oikeus olla läsnä näissä istunnoissa ja esittelyissä.
112 §
Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen laillisuuden valvonta
Jos oikeuskansleri havaitsee valtioneuvoston tai ministerin taikka tasavallan presidentin päätöksen tai toimenpiteen laillisuuden antavan aihetta huomautukseen, hänen tulee esittää huomautuksensa perusteluineen. Jos se jätetään ottamatta huomioon, oikeuskanslerin tulee merkityttää kannanottonsa valtioneuvoston pöytäkirjaan ja tarvittaessa ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Myös oikeusasiamiehellä on vastaava oikeus tehdä huomautus ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
Jos presidentin päätös on lainvastainen, valtioneuvoston tulee saatuaan lausunnon oikeuskanslerilta ilmoittaa, ettei päätöstä voida panna täytäntöön, sekä esittää presidentille päätöksen muuttamista tai peruuttamista.
113 §
Tasavallan presidentin rikosoikeudellinen vastuu
Ministerisyytteen nostaminen ja käsittely
Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa käsitellään valtakunnanoikeudessa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta. Eduskunnan tulee ennen päätöstä syytteen nostamisesta varata valtioneuvoston jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen. Asiaa käsitellessään valiokunnan tulee olla täysilukuinen.
Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä.
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
115 §
Ministerivastuuasian vireillepano
Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:
1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;
2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä
3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.
Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.
116 §
Ministerisyytteen nostamisen edellytykset
Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
117 §
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen oikeudellinen vastuu
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuuden tutkimisesta, syytteen nostamisesta heitä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa sekä tällaisen syytteen käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtioneuvoston jäsenestä säädetään.
118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. (4.11.2011/1112)
Kommentti harkinnassa.
Kommentti harkinnassa.
11 luku
Hallinnon järjestäminen ja itsehallinto
119 §
Valtionhallinto
Ahvenanmaan erityisasema
Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.
122 §
Hallinnolliset jaotukset
Yliopistot ja muut opetuksen järjestäjät
Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle
Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet
Nimittäminen valtion virkoihin
12 luku
Maanpuolustus
127 §
Maanpuolustusvelvollisuus
Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.
Suomessa on julkisten puheiden mukaan pyritty koko maan pitämiseen asuttuna maanpuolustuksellisista syistä. Tätä pyrkimystä on noudatettu erittäin huonosti etelärannikon saaristolaisten suhteen.
Huoltovarmuuden ylläpito on keskeinen maanpuolustukseen liittyvä tehtävä. Etelärannikon rikkaat kalavedet muodostivat keskeisen osan etelärannikon ruokahuollosta, kunne ne poliittisila päätöksillä pilattiin.
Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla.
Huoltovarmuuden ylläpito on keskeinen maanpuolustukseen liittyvä tehtävä. Etelärannikon rikkaat kalavedet muodostivat keskeisen osan etelärannikon ruokahuollosta, kunne ne poliittisila päätöksillä pilattiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti