keskiviikko 20. helmikuuta 2019


Rannikkovesiemme tilan lyhyt historia


Vuosituhansien ajan suomalaisten oma meri oli puhdas …
Suomalaiset ovat asuttaneet Suomenniemeä noin kymmenentuhatta vuotta. Ensimmäiset suomalaiset olivat kalastajia ja metsästäjiä, joita houkuttivat paikalle hyvät kalavedet ja metsästysmaat.
Maanviljely on aloitettu noin seitsemäntuhatta vuotta takaperin. Vielä vuonna 1900 yli 70% kansasta sai elantonsa maanviljelystä. Kaupungistumisen historia on runsaat seitsemänsataa ja teollistumisen historia runsaat kaksisataa vuotta pitkä.

Koko pitkän monituhatvuotisen historian ajan Suomenlahden ja Saaristomeren vesi oli puhdasta vähien kaupunkien lähivesiä lukuun ottamatta. 

Rannikkokalastus oli tärkeä elinkeino.

Hyötykasveille tärkeät ravinteet olivat arvokkaita, eikä niitä ollut varaa päästää vesiä pilaamaan.

… ja itsenäistyneelle Suomelle elintärkeä vuonna 1918 …
Meren suuresta tärkeydestä vasta itsenäistyneen Suomen perustajille kertoo nykypäivän ihmisille muun muassa Merentutkimuslaitoksen perustamisvuosi 1918. Suomen itsenäistyessä meri oli vielä puhdas ja kalaisa ja etelärannikon joet terveitä. Ongelmia ei ollut ja niiltä haluttiin välttyä.

Höyrylaiva Nautilus oli vasta itsenäistyneen köyhän ja sodan runteleman Suomen suursatsaus merentutkimukseen.
Merentutkimuslaitoksen perustaminen vuonna 1918 oli vahva näyttö puhtaan meren alkuperäisestä tärkeydestä isänmaalle.

Se, että vasta itsenäistyneen sodan runteleman agraarivaltion isät ja äidit halusivat välittömästi suunnata rutiköyhän kansakunnan vähiä varoja merentutkimukseen, antaa selkeän viestin: kansakunnan perustajat ymmärsivät terveen meren ja kestävän kalastuksen arvokkaana elintärkeänä strategisena resurssina kotimaisen ruoan tuotannossa.

… mutta sitten vuosikymmenissä meri pilattiin …
Vielä 80-luvun alussa näkösyvyys meressä oli useita metrejä ja kalakannat olivat vahvat. Silloin saaristossa oli aivan yleistä pestä hampaat merivedellä ja keittää perunat merivedessä makean juomaveden säästämiseksi. Samaan aikaan tehdyistä ympäristöraporteista selviää kuitenkin, että selkeä yleinen veden laadun huononeminen oli kuitenkin jo alkanut ja kaikkien virkamiesten ja poliitikkojen tiedossa.

Mereen alettiin päästää massiivisia määriä liikaravinteita hyvin tiedossa olleista seurauksista välittämättä.

Sen jälkeen veden laatu on romahtanut ja meriluonnossa on tapahtunut runsaasti erilaisia negatiivisia muutoksia. Sinileviä ei ole syytä suuhun laittaa.

Vähän koulutettujen ja vähävaraisten saaristolaisten kyky puolustaa perinteistä elinympäristöään on ollut heikko ja heidän oikeutensa on mitään kyselemättä ja ympäristövahinkoja korvaamatta jyrätty.

Poliittisessa keskustelussa on myös monin tavoin rauhoiteltu kansalaisia vakuuttelemalla, että tehdyt suojelutoimet tulevat korjaamaan tilanteen. Päästötilastojen tutkiminen osoittaa, että tämä vakuuttelu on vailla todellisuuspohjaa. Jokivesiemme päästöt mereen eivät ole alentuneet.
Hyväuskoisten kansalaisten luottamus poliittisiin päättäjiin on ollut täysin vailla perusteita.

… ja pilalle meni myös kalastus
Vuosituhansien ajan etelärannikon kalastajien pyydystämät kalat muodostivat keskeisen osan rannikon ja sen kaupunkien asukkaiden ravinnosta. Nyt rannikkokalastus on romahtanut ammattina ja kyseenalaisin keinoin massaviljeltyä kalaa tuodaan merkittävässä määrin ulkomailta. Ammattikalastuksen pääpaino on siirtynyt muutaman troolarin avomerellä harjoittamaksi kilohaili- ja silakkapyynniksi, jonka saalistuotto ohjataan pääosin eläinten rehuksi.

Kotimainen itse aiheutettu ympäristöongelma laajenee ilmastonmuutoksen kiihdyttämisen lisäksi myös muiden globaalien ympäristöongelmien kiihdyttäjäksi.

Suuria nälkävuosia ei kannata nykysuomalaisenkaan unohtaa
Ilmastonmuutos, maailmalla yleinen rannikkovesien pilaaminen ja ryöstökalastus ovat jo aiheuttaneet useisiin köyhiin maihin iskeneen ruokakriisin. Kukaan ei tiedä mihin ilmastonmuutos tulevaisuudessa johtaa.

Ruokakriisin laajeneminen näyttää kuitenkin jo hyvin varmalta. Ryöstökalastuksen myötä vähenevät troolisaaliit maailman merillä ovat jo nostaneet viljelykalojen tarvitseman rehun hintoja.

Suomen historia sisältää tuhansia vuosia köyhyyttä, puutetta ja nälkää. Muutama yltäkylläisyyden vuosikymmen ei anna takuuta tulevasta niille, jotka eivät tulevaisuuteen varaudu.

Vapaan isänmaamme perustajien viisas perintö on nyt merta likaamalla häpäisty
Sata vuotta sitten tieto suurten nälkävuosien ja itsenäisyyssodan ruokapulan kauhuista oli vielä hyvin muistissa. Silloin on ollut muistissa myös kotimaisten merikalastajien pyydystämien kalansaaliiden merkitys ruokapulan helpottajana kaikkina aikoina.  Nyt tämä tieto näyttää lyhyessä ajassa unohtuneen valtaeliitin edustajilta.

Yksi merkki viisaan perinnön hävittämisestä on historiallisen merentutkimuslaitoksen lopettaminen vuonna 2008 tehdyllä päätöksellä. 

Sitä kannattaa tarkastella tarkemmin näyttönä tarkoituksellisesta likavesipolitiikasta:

Venäjä puhdisti Pietarin päästöt. Etelä-Suomen jokien huono tilanne on kuitenkin ennallaan – miksi?
Pietarin kaupungin jätevesien puhdistusta parannettiin merkittävästi vaiheittain vuosina 2005-2016. Nyt jo 98% Pietarin jätevesistä käsitellään HELCOMin vaatimusten mukaisesti, jotka ovat tiukempia kuin EU:n vaatimukset. Puhdistamisen vaikutus näkyy itäisellä Suomenlahden veden kirkastumisena. Etelärannikon matalissa jokisuissa ja saaristossa puhdistava vaikutus ei kuitenkaan näy, eikä tule näkymäänkään, sillä jokia pilaavat suuret kotimaiset päästöt.

Nevan virtaama on niin suuri (yli 2400 m3/s), että Suomenlahden vesi vaihtuu paljon nopeammin (5v) kuin Itämeren vesi keskimäärin (30v). Rannikkovetemme puhdistuisivat nyt nopeasti, jos Etelä-Suomen joissa virtaisi puhdasta vettä ja ravinteita poistettaisiin tehokkaasti saariston vesistä.

Merentutkimuslaitoksen lopettamisen ajoituksen yhteys Venäjän päästöjen vähenemiseen pistää kovasti silmään.  

Ajoitus haisee ympäristövihamieliselle voimapolitiikalle.

Lopetettiinko Merentutkimuslaitos vuonna 2008 siksi, että ikävä totuus Etelä-Suomen rannikkovesien pilaantumisen kotimaisista syistä alkoi tulla liikaa esiin perinteisen, itsenäisen ja pelottoman Merentutkimuslaitoksen kautta?

Pyrittiinkö lopettamispäätöksellä estämään seuraavan yksinkertaisen johtopäätöksen julkitulo?

Venäjän puhdistettua päästönsä Suomen rannikkovesien huono tila perustuu täysin Suomen omiin päästöihin ... ja olisi nopeasti korjattavissa!

Seuraavasta osoitteesta voi lukea Merentutkimuslaitoksen lopettamiseen liittyvät ikävät yksityiskohdat: fi.wikipedia.org/wiki/Merentutkimuslaitos

Onko tämä sotku Sinun poliittisen tahtosi mukaista? Haluatko, että meren saastuttaminen kannattaa edelleen?
Haluatko edelleenkin tukea suunniteltua ja tietoista vesiemme likaamista verovaroin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti