Rehevöityminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja pahentaa ruokakriisiä

Eutrofiering främjar klimatförändringen och förvärrar livsmedelskrisen

Eutrophication accelerates climate change and intensifies the food crisis

World Food Programme: “The 2018 Global Report on Food Crises provides the latest estimates of severe hunger in the world. An estimated 124 million people in 51 countries are currently facing Crisis food insecurity or worse”

Kun köyhyys ja katovuodet vaivasivat suomalaisia, kärsittiin nälkävuosista.
Pahimmillaan joka kymmenes suomalainen kuoli nälkään.
Silloin syötiin kotimaista kalaa. Meri ruokki rannikkoalueet.
Kuinka Suomessa varaudutaan kasvavaan globaaliin ruokakriisiin?
Omien rannikkovesien pilaaminen on edesvastuutonta.

Liikaravinnesaastutus kiihdyttää ilmastonmuutosta monin tavoin

Suomenlahden-Saaristomeren ympäristökatastrofi on yksi niistä monista alueellisista ympäristöongelmista, joiden tuloksena globaali ilmastonmuutos pahenee monien suorien ja epäsuorien vaikutusten takia. Mereen päästettävät ravinteet merkitsevät uusiutumattomien fossiilisten polttoaineiden ja uusiutumattomien fosforimineraalien suoraa tai välillistä haaskausta.

Erilaisia ilmastonmuutosta kiihdyttäviä seurannaisvaikutuksia on useita.

Osa vaikutuksista syntyy paikallisesti Suomessa, osa kaukana täältä.

Fosforikeinoravinteet ovat uusiutumattomia fossiiliravinteita

Fosforiravinteet valmistetaan uusiutumattomista kaivettavista fosforimineraaleista kahdella tavalla:

• Ensimmäisessä valmistustavassa käytetään rikkihappoa ja kivihiilestä kuivatislaamalla saatavaa koksia. Rikkihappo valmistetaan öljynjalostuksen ja kivihiilen polttamisen sivutuotteena saatavasta rikistä.
• Toisessa tavassa fosforista valmistetaan fosforihappoa

Fosforikeinoravinteiden valmistuksessa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä.

Fosforiravinteiden tuhlaaminen vesiä saastuttamaan merkitsee holtitonta uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlaamista ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämistä.

Ilmasto lämpenee. Jäätiköt sulavat.

Typpikeinoravinteet ovat uusiutumattomia fossiiliravinteita

Typpikeinoravinteet valmistetaan lähes yksinomaan maakaasun sisältämästä vedystä ja ilmakehän typestä.

Typpikeinoravinteiden valmistuksessa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä.

Typpiravinteiden tuhlaaminen vesiä saastuttamaan merkitsee holtitonta uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlaamista ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämistä.

Ilmasto lämpenee. Jäätiköt sulavat.

Luonnonravinteilla voisi korvata uusiutumattomia fossiiliravinteita

Luonnonravinteita olisi runsaasti käytettävissä. Niillä voisi tehokkaasti korvata fossiiliravinteita ja siten vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tehokkaan hyödyntämisen sijasta myös luonnonravinteita päästetään vesiä pilaamaan. Tämä on epäsuora tapa kiihdyttää ilmastonmuutosta ravinteita tuhlaamalla.

Ilmasto lämpenee. Jäätiköt sulavat.

Meressä liikaravinteet pitävät yllä uutta kasvihuonekaasuprosessia

Mereen päässeet liikaravinteet kasvattavat ylimääräistä biomassaa, kuten sini- ja rihmaleviä ja läpitunkemattomia kaislikoita ja vähentävät luonnon monimuotoisuutta.

Kesäisin aurinko lämmittää samentuneita vesiä enemmän kuin puhtaita ja kirkkaita vesiä.

Ilmasto lämpenee. Jäätiköt sulavat.

Ylimääräinen kasvi- ja eläinbiomassa vaipuu kuoltuaan pohjaan. Rehevöityneessä vähähappisessa vedessä mätänevä biomassa muuttuu ilmastonmuutosta kiihdyttäviksi metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Ravinteet vapautuvat veteen odottamaan seuraavaa kasvukautta.

Ilmakehään päässyt metaani kiihdyttää ilmastonmuutosta yli kaksikymmenkertaisesti hiilidioksidiin verrattuna.

Meri kuplii hiljalleen vanhojen ja uusien ravinnepäästöjen takia. Merestä on tullut liikaravinnesaastuttajien vaiettu ilmastoa pilaava metaanitehdas. Tutkijat hämmästelevät ilmakehän metaanipitoisuuden kasvua.

Ilmasto lämpenee. Jäätiköt sulavat.

Jättimäiset särkikalaparvet pitävät yllä vanhojen päästöjen vaikutusta

Särkikalaparvet tonkivat ravintonsa vesistöjen pohjista ja pöllyttävät pohjille kerrostuneet ravinteet takaisin pintavesiä rehevöittämään. Rehevöityminen kasvattaa ylimääräistä biomassaa edellä kuvatulla tavalla. Syntyy ilmastopäästöjä.

Mätiä syövät särkikalat haittaavat perinteisten talouskalojen lisääntymistä ja kilpailevat ravinnosta talouskalojen poikasien kanssa. Talouskalakannat heikkenevät.

Ilmasto lämpenee. Jäätiköt sulavat.

Liikaravinteista johtuva rehevöityminen ja huono kalakantojen hoito pilaa kalavesien tuoton

Pahimmillaan liikaravinteista johtuva happikato aiheuttaa täysin kuolleita pohjia. Simpukat ja pohjakalat katoavat.

Vesien rehevöityminen ja huono kalakantojen hoito pilaavat rannikkokalastuksen mahdollisuudet. Rannikkokalastajat lopettavat työnsä kannattamattomana. Ravinteita ei poisteta vedestä kalastamalla, vaikka pitäisi.

Ilmasto lämpenee. Jäätiköt sulavat.

Tuontikala kiihdyttää ilmastonmuutosta ja ruokakriisiä

Kyseenalaisin keinoin kasvatettua kalaa tuodaan suuria määriä ulkomailta korvaamaan kotimaisia ilmastoneutraaleja luonnonkaloja.

Pääosa tuontikalasta on kasvatettua. Kasvatuskalaa ruokitaan rehulla, jota suuret ylikansalliset troolarit kalastavat maailman meriltä. Pelagiset rehukalat vähenevät ja kalakannat katoavat.

Vieraat troolarit tulivat. Luonnonkalat katosivat merestä ja puristettiin rehupelleteiksi. Kalastaja lähti kaupunkiin.

Kehitysmaiden rannikkokalastajat joutuvat vaikeuksiin paikallisten kalakantojen köyhtyessä. Köyhyys pakottaa kaupungistumiseen ja pakolaisuuteen. Kalavesien köyhtyminen ja ilmastopakolaisuus kasvattavat kehitysmaiden suurkaupunkien ongelmia. Suurkaupungeissa syntyy enemmän ilmastopäästöjä. Jätehuolto toimii huonosti. Muovia ja ulosteita pääsee jokien kautta meriin.

Osa köyhistä rannikkokalastajista ryhtyy rikollisiksi, terroristeiksi tai merirosvoiksi. Osa kuolee nälkään.

Rehua ja kasvatuskalaa kuljetetaan. Laivat kulkevat, lentokoneet lentävät ja rekkaralli ajaa yössä. Syntyy ilmastopäästöjä.

Kasvatuskaloja karkaa. Ne levittävät tauteja ja loisia luonnonkaloihin. Luonnonkalat risteytyvät kasvatuskalojen kanssa ja luonnonkalakantojen elinkelpoisuus heikkenee. Kalanviljelyä lisätään korvaamaan väheneviä luonnonkalojen saaliita. Verkkokasseissa tapahtuva kalanviljely aiheuttaa ravinnepäästöjä vesiin.

Rehuksi sopivista kaloista syntyy puutetta. Rehun hinta nousee. Kalarehua korvataan kasviravinnolla. Kasviravinnon kasvatus aiheuttaa ilmastopäästöjä ja ravinnepäästöjä vesiin.

Kasvatuskalojen ravintoarvo heikkenee. Ne muuttuvat puolieineksiksi, joita ruokitaan kalarehun lisäksi soijalla, maissilla, rapsilla, herneillä, palmuöljyllä sekä liha-, veri ja höyhenjauheilla.

Lisää metsää raivataan viljelymaaksi.

Syntyy ilmastopäästöjä.

Ilmasto lämpenee. Jäätiköt sulavat.

Ilmasto lämpeneminen lisää eri alueilla rankkasateita ja kuivuutta

Rankkasateet ja tulvat lisäävät merkittävästi ravinnepäästöjä vesiin …

 … ja nyt lukija voikin siirtyä tämän blogin alkuun lukemaan mitä kaikkea ikävää rankkasateiden, tulvien ja liikaravinnepäästöjen seurauksena tapahtuu … aivan niin: Ilmasto lämpenee. Jäätiköt sulavat.

Sähköautoilla ei voi ratkaista ravinteiden tuhlaamisen ongelmaa eikä kasvavaa ruokakriisiä.

Ilmasto lämpenee. Jäätiköt sulavat. Ruokakriisi uhkaa.

Rannikkovesien pilaaminen liikaravinteilla on saatava loppumaan Suomessa ja koko maailmassa.

Luonnon metaanituotantoa ei saa käynnistää ja ruokkia liikaravinteilla.

Kalakantojen tuotto on turvattava.

Pilattujen luontoarvojen lisäksi Etelä-Suomen rannikkovedet ovat todella huonosti hyödynnetty kansallinen resurssi.

Suomessa puhutaan kovin usein puhtaasta ruoasta viitaten lopputuotteen puhtauteen. Ruoantuotannon koko arvoketjun ilmasto- ja ympäristöpäästöistä puhutaan sen sijaan paljon harvemmin.

Etelärannikon runsaat särkikalakannat edustavat Suomen puhtainta ruoan raaka-ainetta, jota hyödynnetään kovin heikosti. Särkiin ei keräänny ympäristömyrkkyjä ja niiden kalastaminen voidaan tehdä kutakuinkin päästöttömästi. Särkikaloja on paljon ja ravinteiden poistaminen meren sisälahdista hidastaa ilmastonmuutosta.

Löytyykö Suomesta joku muu ilmastopäästönegatiivinen ruokatarvike, jota pystyttäisiin hyödyntämään kestävästi laajassa mittakaavassa?

Olisiko jo aika keskustella siitä mitä tulevaisuudessa syödään ja kuinka ruoka tuotetaan?

Olisiko jo aika keskustella fossiiliravinteiden käyttökiellosta?