Muovia maassa, lumessa, purossa, joessa, meressä ja vatsassa

Maalta mereen valuvasta ravinnesaasteesta ja mikromuoveista ollaan syystä huolissaan myös mm. USA:n Kaliforniassa.

Muoviongelma kasvaa - katse virtavesiin ja roskausrangaistuksiin

Johdanto

Rannikkovesiimme liittyy monia ympäristöongelmia: rehevöityminen, kemikaalipäästöt, laivojen ja veneiden septivedet, likaiset pilssivedet, öljypäästöt, öljykuljetukset ja erilaiset riskit. 

Keskityn blogissani pääosin ravinnepäästöihin, rehevöitymiseen, vahingolliseen politiikkaan ja hyviin vesiensuojeluratkaisuihin. Laitan ratkaisuihin enemmän painoa blogissani myöhemmin, kunhan koko poliittisen ongelman ja sen kaikkien vahingollisten seurausten laajuus on tullut paremmin selväksi. 

Keskeinen syy valitsemaani blogin painopisteeseen on se, että nykyisellään rehevöityminen vahingoittaa pahiten meriluonnon monimuotoisuutta ja pilaa kestävän uusiutuviin resursseihin perustuvan ruokahuollon mahdollisuuksia.

Muoviroska ja siitä syntyvä haitallinen mikromuovi on kuitenkin pakko nostaa selvästi esiin. Muovi on rumaa ja monin tavoin haitallista luonnossa. Mikromuovit, joiden kaikkia vaikutuksia ei vielä edes tiedetä, leviävät kaikkialle ja siirtyvät ravinnon mukana ihmisiin. 

Haluatko Sinä muovia omaan ja lastesi ruokaan?

Muovisaasteen leviämiseen liittyy osin analogiaa ravinnepäästöihin. Jotta molempin ongelmiin voidaan puuttua, tehokkaita toimenpiteitä on kohdistettava kaikkien virtavesien tehokkaaseen suojeluun, kieltoihin ja valvontaan.  

Meren herkkuja valmiina pataan laitettaviksi aasialaisen miljoonakaupungin suosituimmassa kalaravintolassa.
Kaupungin läpi kulkeva joki laskee mereen kilometrin päässä. Ulosteiden vahva osuus näkyy selvästi jokiveden värissä.
Joki ja merenrannat ovat täynnä muovia, jota yritetään ajoittain poistaa läheiseltä uimarannalta.

Suomalaisen muovipussin hinta ei riitä ratkaisuksi

Suomessa on jo oltu syystä huolissaan maailman merien mikromuoveista. Monet keskustelupalstat ja yleisönosastot täyttyvät muovipussiahdistuksesta. Muovipussienkin osalta Suomessa on varmasti paljon parantamisen varaa, mutta pelkkä hinta ei riitä ratkaisuksi. Välinpitämätön roskaaminen jatkuu.

Suomessa ei ole toistaiseksi kiinnitetty riittävästi huomiota pienten kertakäyttötuotteiden, kuten hulevesien ja lumikuormien mukana kulkeutuvien tupakantumppien, pienpakkausten, imupillien ja muun sekalaisen pienroskan vaikutuksiin. Ymmärtämättömät eläimet syövät niitä ja ne ovat merkittävä mikromuovien lähde.

Jos pahenevaan mikromuoviongelmaan halutaan todella puuttua tehokkaasti, pienestäkin ympäristön roskaamisesta ja likaamisesta on tehtävä sakotettavaa. Nykyisellään tupakantumppeja ja erilaisia pienpakkauksia heitellään luontoon surutta.

Lumenkaato vesiin (esimerkiksi Helsinki!) on ehdottomasti lopetettava! Talven lumia voi käyttää ilmastoinnin jäähdyttämiseen kesällä, jos lumien keräily, varastointi ja sulatus järjestetään oikein.

Merkittävä osa rannikkovesiemme muovisaasteesta kulkeutuu sinne suomalaisten jokivesien mukana. Ulkosaariston muovin roskaamat rannat kertovat, että Itämerellä liikennöivien alusten roskaamista ei ole saatu vieläkään kuriin.

Maailmalla(kin) joet ovat jätekuljettimia

Kehitysmaissa jätehuolto on pääsääntöisesti katastrofaalisessa tilassa. Siellä missä jokia on, niitä käytetään keskeisenä ja parhaana ratkaisuna siirtämään jätteet pois omalta pihalta, omasta kylästä ja kaupungista.

Pääosa muoveista kulkeutuu maailman meriin jokivesien mukana ja jopa 95% kymmenen suurimman joen mukana (kuva).

Nämä kymmenen jokea päästävät vesiin 95% merien muovisaasteesta. Lähde:
bigthink.com/strange-maps/these-10-rivers-carry-95-of-all-plastic-into-the-ocean

Kehitysmaissa jätehuollon suurimpia ongelmia ovat heikko yhteiskuntarakenne, korruptio ja pääomien puute.

Kaikkien kehitysmaiden suurkaupungeissa on kansanosa, joka elää hyödyntämällä muiden jätteitä eri tavoin. Roska-autojen aikataulut ja sisältö tiedetään. Ne päivät, jolloin lentoyhtiöt tuovat lentoliikenteen ruokatähteet kaatopaikalle, ovat juhlapäiviä ja osa slummien lapsista jää silloin pois koulusta.

Löytyisiköhän jotain syötävää? Tai vaikka kaapelinpätkä myytäväksi? Raudanpala? Vähän paperia polttoaineeksi?
Ilmassa leijuva savu ei välity kuvasta. Kuvassa ei myöskään näy lähijoki, jonka kautta muovi ja sadevesiin liuenneiden ongelmajätteiden myrkyt siirtyvät kasteluvesien  mukana kaupungin viereisille viljelmille. Hauskaa kaukomatkaa!

Jos ympäristölle ja terveydelle ei anneta arvoa, on aina halvinta päästää jätteet ympäristöön muiden murheeksi. Siksi maapollo tuhoutuu.

Näin tehdään edelleen myös Suomessa erityisesti vesiin päästettävien liikaravinteiden osalta. Siitä lisää seuraavassa blogitekstissäni.