Kansan äänen vaimentaminen on taitolaji
Taitava poliitikko kuuntelee vain kannattajiaan ja hiljentää häiriöäänet
Palaan esimerkkien kautta perustuslain 20§:n, josta kirjoitin jo aiemminkin blogissani. Kyseinen lainpykälähän kieltää selkeästi ympäristön pilaamisen kaikilta Suomen kansalaisilta.
Mutta entäpä jo luonto kuitenkin pääsee pilaantumaan ihmistoiminnan seurauksena lain hyvistä aikomuksista huolimatta? Tai vaikkapa vain vahingossa ja tietämättä?
Onneksi perustuslakimme viisas laatija on ajatellut sitäkin tilannetta! Sama pykälä edellyttää, että julkinen valta antaa kansalaisille vaikutuskanavan, jota kautta kansalainen voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä! Hienoa eikö totta!
Ikävä kyllä ainakin minulle on jäänyt täysin epäselväksi, mikä tuo julkisen vallan järjestämä vaikutuskanava voisi olla käytännössä. Mahdollisuus haastaa valtio tai ministeri oikeuteen? Tehdä ilmianto? Perustaa puolue? Perustaa yhdistys? Mennä yksin kadulle tuuleen ja tuiskuun seisomaan kyltti kädessä? Mikään ei vaikuta kovin helpolta eikä tehokkaalta.
Onkohan julkinen valta siis jättänyt kyseisen(kin) perustuslain kohdan valikoiden huomiotta?
(Minä tweettaan, bloggaan ja levitän sanaa puhtaiden vesien ja ilmaston merkityksestä. Toivottavasti sana leviää julkisen vallan passiivisuudesta huolimatta. Eniten se on kuitenkin kiinni lukijoistani.)
(Minä tweettaan, bloggaan ja levitän sanaa puhtaiden vesien ja ilmaston merkityksestä. Toivottavasti sana leviää julkisen vallan passiivisuudesta huolimatta. Eniten se on kuitenkin kiinni lukijoistani.)
Vapaa lehdistömme yrittää auttaa
Vapaa lehdistömme tarjoaa kuitenkin yhden tutun ja turvallisen sekä julkisesta vallasta riippumattoman vaikutuskanavan: kansalainen voi kirjoittaa sanomalehden yleisönosostoon ja kertoa perusteltujen huoliensa aiheet.
Kaikki eivät tietenkään osaa tai pysty kirjoittamaan hyvin perusteltuja kannanottoja eikä kaikkia kirjoituksia edes julkaista. Jotkut kuitenkin pääsevät läpi julkaisuseulasta.
Tarkastellaanpa seuraavassa hieman sitä, mikä on kansalaismielipiteiden painoarvo. Valitettavasti tieto saattaa jälleen kerran lisätä tuskaa merkittävästikin, kuten kohta huomaamme.
Miksi jokiemme ravinnepäästöt eivät ole alentuneet?
Ympäristögeologi, filosofian tohtori Lasse Svanbäck kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 28.7.2018 mm. seuraavaa (kts. kuva);
- Kesän 2018 sinilevätilanne johtuu osoittain syksyn 2017 rankoista sateista
- Suomen jokipäästöt vastasivat tällöin 3,4 miljoonan ihmisen puhdistamattomien uloste- ja pesuvesipäästöjen ravinnemäärää muutaman kuukauden ajan (selkeyden vuoksi: tämä vastaa Viron ja Latvian yhteistä väkilukua vastaavaa määrää suomalaisia päivittäin - anteeksi vain, mutta selvyyden vuoksi: riu'ulla rannoillamme)
 |
| Lasse Svanbäck HS mielipide 28.7.2018 |
Haloo!
Melkoinen väite! Kiistikö joku sen? Mitä tapahtui?
Kukaan ei edes yrittänyt kiistää Lasse Svanbäckin kirjoitusta, mitä pidän sen vahvistuksena.
Minkäänlaista poliittista keskustelua ei syntynyt
Vastuuministeri kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin tietämättömyyteensä vedoten (ainakin Hbl).
Haastatteluun liitetyssä lehtikuvassa häntä näytti naurattavan.
Poliittisesti ei tapahtunut yhtään mitään. Tuloksena oli kuolon hiljaisuus. Kuolevan meremme hiljaisuus. Vähenevän luonnon monimuotoisuuden hiljaisuus.
Päästöt jatkuvat entisellään. Kattavia kunnostustoimia ei ole aloitettu. Sinileväkukinnot ovat aikaistuneet tänä vuonna jo tammikuulle. Tuoreet raportit kertovat luonnon monimuotoisuuden laajasta pelottavasta romahduksesta koko Suomessa.
Vastuuministeri kertoo olevansa tyytyväinen omiin saavutuksiinsa. Ylimmän valtakunnallisen päätöksenteon organisoinnista ei keskustella julkisuudessa syvällisesti.
Vastuuministeri on toivonut, että muut maat pienentäisivät päästöjään Itämereen: "Suomi ei voi suojella Itämerta yksin".
Näin Uusi Suomi vuonna 2019 (Jenni Tamminen 14.2.2019 17:31):
|
//"Vuonna 2010 arvioiduista lajeista uhanalaisia oli 10,5 prosenttia arvioiduista lajeista, kun nyt niitä on 11,9 prosenttia. Kehityssuunta osoittaa, että maamme lajiston uhanalaistumiskehitystä ei ole onnistuttu pysäyttämään. Kaikkiaan uhanalaisten lajien määrä kasvoi edelliseen arviointiin verrattuna 420 lajilla."//
Vuosikymmeniä jatkuneet jokien ravinnepäästöt mereen ovat ennallaan. Luonnonmetsät tuhotaan laajoilla avohakkuilla. Uhanalaisten lajien piina pahenee.
Poliitikot puhuvat tärkeistä asioista. Se on heidän tehtävänsä kansan valittuina. Välillä osa näistä tarkeistä asioista on kuitenkin vähemmän tärkeitä kuin jotkut muut asiat, joista vaietaan.Minkäänlaista poliittista keskustelua ei syntynyt
Vastuuministeri kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin tietämättömyyteensä vedoten (ainakin Hbl).
Haastatteluun liitetyssä lehtikuvassa häntä näytti naurattavan.
Poliittisesti ei tapahtunut yhtään mitään. Tuloksena oli kuolon hiljaisuus. Kuolevan meremme hiljaisuus. Vähenevän luonnon monimuotoisuuden hiljaisuus.
Päästöt jatkuvat entisellään. Kattavia kunnostustoimia ei ole aloitettu. Sinileväkukinnot ovat aikaistuneet tänä vuonna jo tammikuulle. Tuoreet raportit kertovat luonnon monimuotoisuuden laajasta pelottavasta romahduksesta koko Suomessa.
Vastuuministeri kertoo olevansa tyytyväinen omiin saavutuksiinsa. Ylimmän valtakunnallisen päätöksenteon organisoinnista ei keskustella julkisuudessa syvällisesti.
Vastuuministeri on toivonut, että muut maat pienentäisivät päästöjään Itämereen: "Suomi ei voi suojella Itämerta yksin".
Mitä Suomen luontoympäristössä tapahtuu?
Hyvää huomenta Suomi, hyvin pyyhkii! Sun poikas ahkeroi! Näin YLE Uutiset vuonna 2015:Tiilikainen ei näe ongelmia ympäristön ja maatalouden salkkuyhdistelmässä
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisesta (kesk.) salkut täydentävät toisiaan ja järjestely on hyödyllinen asioiden hoidossa.
Näin Uusi Suomi vuonna 2019 (Jenni Tamminen 14.2.2019 17:31):
|
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) myönsi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että Suomi ei pysty täyttämään tavoitetta luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta.
Maailman maat ovat sopineet vuonna 2010 tavoitteista luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Suomen hallitus myös hyväksyi joulukuussa 2012 strategian, jonka päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä."//
Suomen uhanalaisten lajien punainen lista 2019 (www.ymparisto.fi/punainenlista):
//"Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon Helsingin seudullaVantaanjoen valuma-alueella on lähes 7 600 asuinkiinteistöä, joiden jäteveden käsittely ei kestä lähempää tarkastelua."//
Vuosikymmeniä jatkuneet jokien ravinnepäästöt mereen ovat ennallaan. Luonnonmetsät tuhotaan laajoilla avohakkuilla. Uhanalaisten lajien piina pahenee.
Entä sitten?
Muutaman vuosikymmenen päästä uhanalaisten listalle voidaan lisätä myös ihmiset. Ilmasto lämpenee, meret myrkytetään ja tyhjennetään kaloista, nykymenetelmin harjoitettava ruoantuotanto vaikeutuu, juomavesipula kasvaa, alkaa suurten muuttoliikkeiden aika. Suomessa on tulevaisuudessakin vähän viileämpää. Maailma tulee kylään eikä lähde enää pois.Mistä kaikesta muusta Suomen politikassa vaietaan?
Joskus poliitikot puhuvat tarkoituksella erityisen kovalla äänellä ja monilla toistoilla joistain asioista, jotta jotkut muut ikävän hankalat asiat unohtuisivat ja jäisivät huomaamatta.
Monet ympäristöasiat, päästöt, energiajärjestelmät, uudet teknologia sekä taloudeliset ja poliittiset kytkökset ovat monimutkaisia ja toisiinsa verkottuneita ja niitä on vaikea ymmärtää.
Kaikki poliitikot eivät ole erityisen yleissivistyneitä ja huutavat liian helposti helpoilta näyttävien keinojen perään huomioimatta kokonaisuuksia. Välillä sivistyneetkin tekevät niin omien kannattajiensa tuen saamiseksi seurauksista välittämättä.
Kansalaisten kannattaa olla nyt erityisen tarkkana, kun toisaalla nousee ääniä ihmiskuntaa uhkaavasta globaalista joukkotuhosta.
Esimerkki: neljän (4!) asteen nousu keskilämpötilassa merkitsee sitä, että Afrikka ja Aasia muuttuvat pääosin autiomaaksi. Jokainen voi kuvitella mielessään mitä tapahtuu, kun ihmismassat lähtevät juomavesi- ja ravintotilanteen pahentuessa liikkeelle.
Minusta on järkyttävää, että poliitikot parhaillaan pääosin vaikenevat tulevaisuuden kestävästä ruoantuotannosta ja siitä, että ruoantuotantoon liityy suuria muutostarpeita.
Suomen energiantuotanto ja liikenne kuulemma muuttuvat pian hiilettömiksi käden käänteessä. Entä ruoka, jatkuuko nykyinen tapa tuottaa ruokaa entisellään?
Tuotetaanko ruokaa lopulta niin tehokkaasti, että lopulta kaikki kuolevat nälkään?
Monia erilaisia uusia tuotantotapojakin on kehitetty, kuten esimerkiksi myös kaupunkeihin sopiva vähäpäästöinen vesiviljely. Koska ne otetaan laajasti käytöön?
Liian suuri hiljaisuus vallitsee. Olettavatko poliitikot asioiden pysyvän ikuisesti entisellään. Kivihiilen poltto kielletään, mutta fossiiliravinteita valmistetaan edelleen maakaasusta ja kivihiilestä. Osa yhteiskunnan ravinteista tuhlataan vesiin, hiiidioksidi metaani ja ilokaasu kuplivat ja ilmastonmuutos kiihtyy. Niinkö?
Muodostuuko uusi ilmastonmuutoksen vastainen politiikka samanlaiseksi valheelliseksi näytelmäksi kuin jo 50 vuotta tarkoituksella epäonnistunut pilatun lähimeremme suojelu?
Kerätään vaikenemisen aiheet!
En tiedä mitä ehdin huomioimaan blogissani (jossa haluan myös pääosin keskittyä rannikkovesiemme ongelmiin), mutta jos huomaatte suuren mittakaavan vaiettuja ympäristöaiheita, voitte kertoa niistä minulle Twitterissä:Merikirjeenvaihtaja @Meri_ja_ilmasto
Jos haluat tiedon blogipäivityksistäni, voit seurata tweettejäni tai ilmoittautua suoraan blogini seuraajaksi. Löydät minut myös Facebookista : Meri Kirjeenvaihtaja.
Jatkan seuraavassa itse löytämälläni esimerkeillä metaanipäästöistä ja suopelloista, joista puhutaan kovin vähän verrattuna esimerkiksi kaikkialla rehottavaan autokeskusteluun.
Esimerkki 1: muut kasvihuonekaasupäästöt kuin hiilidioksisdi
Erilaiset metaani- (vaikutus 20-30 kertainen hiilidioksidiin verrattuna) ja ilokaasupäästöt (noin 300 kertainen vaikutus hiilidioksidii verrattuna) on jätetty laajasti vaille huomiota nykyisessä pääosin energiaan ja liikenteeseen keskittyvässä ilmastonmuutoskeskustelussa.Esimerkki 2: suopeltojen metaanipäästöt
Tutkimusprofessori emeritus Ilkka Savolainen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 28.10.2018 mm. seuraavaa (kts. kuva);- Maataloussektorin kokonaispäästöt 2016 olivat 6,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia
- Lisäksi suopeltojen päästöt 6 miljoonaa tonnia
- Bensiinin käytöstä syntyvät päästöt 4 miljoonaa tonnia
- Dieselin käytöstä syntyvät päästöt 8 miljoonaa tonnia
 |
| Ilkka Savolainen, HS mielipide 28.10.2018 |
Kuulostaa paljolta!
Miksi autokeskustelua pidetään niin helposti yllä ja monesta muusta aiheesta vaietaan?
Autoja on kaikkien puolueiden kannattajilla. Äänestäjillä on autoista monia erilaisia mielipiteitä puoluerajoista riippumatta. Autojen päästöistä voidaan siis keskustella ja olla turvallisemmin eri mieltä, varsinkin kun on selvää ja erittäin nopeaa hyvää vaihtoehtoa ei ole. Kaikki ymmärtävät, että varoja uusiin autoihin on rajoitetusti eivätkä vanhat autot todennäköisesti katoa heti mihinkään niiden korvaamistavasta riippumatta.
Jos sen sijaan puutut vaalipuheissasi vaikkapa suopeltojen jättimäisiin ilmastopäästöihin, otat suuren riskin menettää suopeltojen omistajien äänet. Suopeltoja ei ole kaikilla.
Jos suututat puolueen, joka ajaa suopeltojen omistajien etuja päästöistä välittämättä, asia voi kostautua poliittisesti hallitusneuvotteluissa tai tehtäessä muita poliittisia kompromisseja. Moni ehdokas ja puolue katsoo siis parhaaksi vaieta asiasta varmuuden vuoksi. Näin monet isot ongelmat jatkuvat entisellään vuodesta toiseen.
Tämä on se vallanahne poliittinen mekanismi, joka on liannut yhteiset ja yksityiset vetemme ja ajaa ihmiskuntaa kohti tuhoa, vaikka oma perustuslakimmekin sen yksikäsitteisesti kieltää.
Loppusanat - miksi päästöjen vähentäminen on vaikeaa?
Silläkin riskillä, että alan toistaa itseäni muistutan:
- Saastuttaminen kannattaa, ellei sitä kielletä tai siitä sakoteta
- Mitä enemmän kannattaa saastuttaa, sitä suuremmasta taloudellisesta edusta on kyse
- Mitä suuremmasta taloudellisesta edusta on kyse, sitä enemmän saastuttajien etuja kannattaa puolustaa poliittisesti
- Poliitikot haluavat aina ensisijaisesti kannatuksen tuomaa valtaa, sillä ihminen ilman valtaa ja kannatusta ei ole poliitikko
- Luonto ei äänestä, mutta saastuttajat äänestävät. Joidenkin puolueiden kannattaa siis kerätä saastuttajien äänet.
- Poliitikot tekevät kompromisseja erityisesti saadakseen hallitusvaltaa, ja siksi ympäristöpuolueetkin ummistavat silmiään sekä omien että muiden puolueiden kannattajien harrastamalle saastutukselle
- Perustuslain pitäisi suojata kansalaisia ja vähemmistöjä saastutukseen perustuvalta mielivallalta oikeusvaltioissa ja niin sen pitäisi tehdä Suomessakin. Ei se vain toistaiseksi käytännössä suojaa.
Tämä kaikki on turhaa typeryyttä sillä kaikki tarvittavat keinot päästöjen vähentämiseksi ovat olemassa ja hyvin tiedossa!
Normipoliitikko ei ole huolissaan ihmiskunnan mahdollisesta tuhosta 100:n vuoden päästä. Hän on huolissaan äänisaaliistaan seuraavissa vaaleissa.
Kannattaa odotella seuraavia postauksiani. Lisää selkeää todistusaineistoa laajasta tietoisesta ympäristön pilaamisesta on tulossa.Terveisin
Merikirjeenvaihtaja
PS.
Mitä mieltä olit kirjoituksestani? Oletko samaa vai eri mieltä? Toimitko jo tehokkaasti paremman tulevaisuuden hyväksi? Huolestuitko, mutta tyydytkö uhkaavaan tilanteeseen?
Muista, että vaaleissa sinulla on vain yksi ääni.
Jakamalla viestejäni ja linkkejäni edelleen voit vaikuttaa kontaktiesi määrästä riippuen muutamista kymmeniin, satoihin tai tuhansiin muihin kansalaisiin. Ainakin osa heistä vie viestiä edelleen.
Jos olet päämedian edustaja voit vaikuttaa miljooniin.
Jos tunnet medioiden edustajia, voit ottaa heihin yhteyttä. On heräämisen ja muutoksen aika!
Muista, että vaaleissa sinulla on vain yksi ääni.
Jakamalla viestejäni ja linkkejäni edelleen voit vaikuttaa kontaktiesi määrästä riippuen muutamista kymmeniin, satoihin tai tuhansiin muihin kansalaisiin. Ainakin osa heistä vie viestiä edelleen.
Jos olet päämedian edustaja voit vaikuttaa miljooniin.
Jos tunnet medioiden edustajia, voit ottaa heihin yhteyttä. On heräämisen ja muutoksen aika!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti