VIERASKYNÄ: Longinoja

Johdanto

Tämän blogin tarkoitus ei ole pelkästään analysoida järjestelmällistä ympäristön tuhoamista, vaan näyttää myös ratkaisuja ja kertoa, että toivoa on siellä, missä tehdään ahkeraa työtä oikeiden ratkaisujen eteen.

Jos ahneeseen ympäristöpolitiikkaan perustuva luonnon tuhoaminen lopetettaisiin, ja korjaaviin toimenpiteisiin budjetoitaisin rahaa, laajamittainen ja nopea ympäristön paraneminen olisi mahdollista. Menestyvä taloudellinen toiminta ei edellytä nykyisen kaltaista ympäristön pilaamista.

Yhdessä muiden maailman maiden kanssa Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti Suomi ei tule pääsemään tähän itse itselleen asettamaansa tavoitteeseen. Tämä on yksi nistä lukematomista tavoitteista, joita vastuuministerit kyhäilevät kansalaisten rauhoittelemiseksi ilman, että niihin olisi aikomustakaan päästä.

Ministeri puhuu, Suomen luonnon tuhoutuminen jatkuu ja normaalisti yleisetkin lajit, kuten hömötiainen, uhanalaistuvat. Tästä johtuen ihmisrotu alkaa kohta olla luonnon vastaiskun tähtäimessä. Palaan tähän aiheeseen myöhemmin blogissani.

Mutta sitten niihin ratkaisuihin ...

Kommunikoituani useiden innokkaiden puronkunnostajien kanssa minulle on kiteytynyt yksi selkeä teema sille, kuinka Itämeri pelastetaan Suomen rannikkovesistä alkaen:

Puhdas joki, terve meri - mittarina meritaimen

Suurin osa (95%) Itämereen päätyvästä liikaravinnesaasteesta päästetään mereen jokivesien mukana. Ravinnesaaste ja siihen liittyvä maa-aineseroosiosaaste pilaavat sekä meriveden laadun että estävät meritaimenta lisääntymästä joissa. Jos jokivesi on puhdasta, joessa on riittävä virtaama myös kuivina kausina ja joesta löytyy savilietteestä puhtaita soraikkoja, eikä emokaloja verkoteta, meritaimen lisääntyy.

Meritaimen lisääntyy, meri puhdistuu ja luonnon monimuotoisuus alkaa korjaantua. Yksinkertaista eikö totta - ennen erittäin yleinen, mutta nykyään erittäin uhanalainen - meritaimen on veden puhtauden käytännön mittari! Jos meritaimen voi hyvin joka joessa, myös meri pelastuu.

Yksi Suomenlahden-Saaristomeren ympäristökatastrofin alueellisista ongelmista on se, että käytännössä kaikkien Etelä-Suomen jokien meritaimenkannat on tuhottu ihmisen toiminnan seurauksena. Se on tapahtunut siksi, että tuhoaminen on aikanaan tehty kannattavaksi jokivarsien asukkaille.

Minkä kaivinkone on pilannut, voi kuitenkin kaivinkone, puhdas sora ja monta ahkeraa lapioijaa korjata. Tietysti myös liikaravinne- ja maa-aineseroosiopäästöt on lopultakin lopetettava!

Nyt on muutoksen aika! Työ on jo käynnissä, mutta äärimmäisen pienin resurssein verrattuna aiheutetun tuhon laajuuteen.

Longinoja on voittaja!

Onnitelkaamme seuraavaksi Longinojan talkoolaisia hienosta ympäristöteosta ja voitosta:

Helsingin Malmin Longinojan puron pitkäjänteinen kunnostus vapaaehtoisvoimin valittiin Paras luontoteko 2017–2018 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun raatina toimi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea. 

Paras luontoteko 2017–2018 palkinnon sai Helsingin Malmin Longinojan ennallistamistyön keskeinen hahmo Juha Salonen yhdessä Longinojan puroaktiivien kanssa. Pääradan itäpuolella sijaitsevaa Longinojaa on kunnostettu yli 15 vuotta vapaaehtoisvoimin yhteistyössä monien muiden toimijoiden kanssa.

Longinojan ahkerat ja osaavat talkoolaiset rakensivat 15 vuodessa taimenenpoikasille uuden kodin.
Ajatelkaapa jos myös yhteiskunta tukisi laajamittaisesti ja järjestelmällisesti taimenien tulevaisuutta ja lopettaisi vallitsevan tuhon.

Paras luontoteko -kilpailun tarkoitus on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Nyt keskitytään tähän hienoon paikalliseen onnistumiseen. Seuraavassa Longinojan tarina Juha Salosen (Longinoja Rivermaster!) kertomana:

//VIERASKYNÄ-Longinoja

Longinoja oli pitkään yksi lukemattomista kaivinkoneella peratuista elottomista ja mielenkiinnnottomista valtaojista ja sellaiseksi ohikulkijat sen mielsivätkin. Se oli mitätön kaupunkivesistö, jolla ei ollut arvoa eikä arvostusta. Sen ainoa tehtävä oli saada taajamien sadevedet ohjattua pois alueelta nopeasti ja tehokkaasti. 

Longinojan uuden elämän tarina alkaa vuodesta 1998 jolloin istutin Virtavesien hoitoyhdistyksen hautomolta saatuja taimenen nollikkaita Jorma Jukaraisen ja Henrik Kettusen kanssa Longinojaan. Henkihievereissä oleva poikaserä oli Keravanjoen hautomon viimeisiä poikasia sinä vuonna. Ne saivat uuden kodin Longinojasta. Ensimmäiset purotalkoot saivat lähtölaukauksensa, kun havaitsin sattumalta purossa upean kirkkaan nousutaimenen. 

Halusimme Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseurassa (SKES ry) muuttaa ojan solisevaksi puroksi. Työtä puron eteen on tehty virtavesitalkoissa vuodesta 2001 lähtien. Talkoiden ansiosta oja on muuttunut puroksi. Puroksi, jonka solina rauhoittaa mielen, ja minkä pinnan alla elää Suomenlahden uhanalainen meritaimen.

Edes vähän puhtaampaa vettä, uusia suojaa antavia kiviä  ja uuden elämän alku.
Kuva: Juha Salonen / Longinoja.fi

Fyysisten ja näkyvien purokunnostuksien lisäksi tärkeässä osassa Longinoja-projektissa on ollut näkyvä tiedotus eri medioissa. Me olemme halunneet kertoa alusta alkaen mikä potentiaali Longinojassa on ja näyttää esimerkkiä muille virtavesiprojekteille. Se mikä on pilattu, voidaan haluttaessa työllä korjata.

Me pystymme tähän huipputuloksin, miksi te ette pystyisi? Kyllö pystytte, jos vain haluatte!

Nuorisolla on aina nälkä. Onko kuvassa maailman kaunein kala?
Kuva: Juha Salonen / Longinoja.fi

Longinojalla saavutettuja näkyviä tuloksia ovat huima kehitys kutevien aikuisten ja kasvavien meritaimenpoikasten lisääntyneissä tiheyksissä purossa sekä alueella asuvien ja liikkuvien ihmisten arvostuksen nousu puroa kohtaan. 

Uuden elämän saaneesta purosta on tullut arvokas ja arvostettu lähivirkistysalue keskelle kiireistä kaupunkia. Elävästä purosta on tullut soliseva ilon ja kauneuden tyyssija, jonka varrelle tullaan rauhoittumaan ja seuraamaan luonnon ihmeitä.

Kunnostustalkoiden ja positiivisen tiedotuksen myötä Longinojasta on tullut lähialueen asukkaille "meidän puromme", jonka kuntoa ja sen uusien täpläkylkisten asukkaiden rauhaa seuraa monta silmäparia.

Meritaimenten heimo on palautettu kuolleeseen valtaojaan. Kunnostettu vesistö ei ole enää oja vaan elävä puro.
Kuva: Juha Salonen / Longinoja.fi

Longinojalla tekemämme tiedotustyö on koko valtakunnan tasolla ainutlaatuista: Järjestämme purolle opastettuja retkiä, kahvihetkiä ja muita aktiviteettejä purotalkoiden lisäksi. Opastustaulut kertovat puron elämästä. Aktiviteetit ovat olleet todella suosittuja ja niitä pyydetään meiltä jatkuvasti lisää.

Longinoja näyttää mallia, toivottavasti muut seuraavat perässä! Potentiaali on valtava, systemaattisesti pilattuja kuolleita pienvesiä on tuhansia kilometrejä! Tehdään niistä yhdessä ilometrejä!

Yhdessä me voimme auttaa Suomen vesistöjä ja niiden heikossa hapessa olevia vaelluskalakantoja kohti parempaa tulevaisuutta. Se mitä parannamme nyt, on sitä minkä hyödyistä me, lapsemme ja lapsenlapsemme voivat nauttia jo lähitulevaisuudessa.

Puron koko tarinaan voi tutustua vielä tarkemmin katsomalla nettivideon "Ojasta - puroksi, Juha Salosen tarina" osoitteessa www.longinoja.fi/dokumentti

I Love Longinoja! 

💗
Juha Salonen

//