Suomen luonnossa on monia pahoja ongelmia
Luonto köyhtyy, etelärannikon vedet on pilattu
Ihmisen toiminta on aiheuttanut sen, että Suomen luonnosta on tullut lyhyen ajan kuluessa moniongelmainen.
Tässä blogissa käsitellään paljon Suomenlahden-Saaristomeren ympäristökatastrofin monia ongelmia ja niiden syitä.
Koko Suomen luontoa vaivaa luonnon monimuotoisuuden heikentyminen, mikä merkitsee monien lajien uhanalaistumista.
Suomi ei ole päässyt moniin sitä koskeviin ympäristötavoitteisiin, kuten monimuotoisuuden heikentymisen pysäyttämiseen ja HELCOM-tavoitteeksi asetettuun merkittävästi parannettuun veden laatuun rannikovesissämme.
Näitä asioita on jo osin käsitelty aiemmissa blogikirjoituksissani.
Ylen kysely: Hallitus saa surkean “päättötodistuksen” luonnon huippututkijoilta – “Metsien hakkuu rajattava lajiston kannalta kestäväksi"
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen antoi itse hallitukselle hyvän päättöarvosanan luonnon lajikirjon suojelusta.
Kuka vastaa luonnon pilaantumisesta?
Kun asiat menevät vialle, on ensimmäiseksi syytä etsiä virheitä päätöksenteossa ja päätettyjen toimenpiteiden valvonnassa.
Syntyy myös muita kysymyksiä:
- Onko asetettuihin tavoitteisiin ollut todellista tarkoitustakaan päästä, kun useita tavoitteita on saavuttamatta?
- Onko tarvittavia päätöksiä ja toimenpiteitä jätetty poliittisista syistä tekemättä?
Avainministerit ja heidän puolueensa vuodesta 1971
Seuraavaan taulukkoon on kerätty yhteenveto (lähde Wikipedia) pääministereistä, maa- ja metsätalousministereistä sekä ympäristöministereistä vuodesta 1971 alkaen. Ympäristöministeriö perustettin vasta 1983, joten sitä edeltäviä tietoja ei ole.Taulukossa on pientä epätarkkuutta, koska hallitukset eivät ole vaihtuneet tasavuosin. Taulukossa on pyritty esittämään ne henkilöt ja puolueet, jotka ovat olleet enimäkseen vallassa kunakin vuonna.
(Pyydän huomauttamaan mahdollisista virheistä kirjoittajalle.)
Vain yksi puolue on saanut kaikki kolme ministeritehtävää samanaikaisesti itselleen. Nämä jaksot ja henkilöt on korostettu tekstin lihavoinnilla.
Vuosi | Hallitus | Maa- ja metsätalous | Ympäristö | ||||||
Pääministeri | Ministeri | Puolue | Ministeri | Puolue | |||||
1971 | Teuvo Aura | virkamiesh. | Samuli Suomela | amm | |||||
1972 | Pertti Paasio | SDP | Leo Happonen | SDP | |||||
1973 | Kalevi Sorsa | SDP | Erkki Haukipuro | Keskusta | |||||
1974 | Kalevi Sorsa | SDP | Heimo Linna | Keskusta | |||||
1975 | Liinamaa | virkamiesh. | Veikko Ihamuotila | amm | |||||
1976 | Martti Miettunen | Keskusta | Heimo Linna | Keskusta | |||||
1977 | Kalevi Sorsa | SDP | Johannes Virolainen | Keskusta | |||||
1978 | Kalevi Sorsa | SDP | Johannes Virolainen | Keskusta | |||||
1979 | Mauno Koivisto | SDP | Taisto Tähkämaa | Keskusta | |||||
1980 | Mauno Koivisto | SDP | Taisto Tähkämaa | Keskusta | |||||
1981 | Mauno Koivisto | SDP | Taisto Tähkämaa | Keskusta | |||||
1982 | Kalevi Sorsa | SDP | Taisto Tähkämaa | Keskusta | |||||
1983 | Kalevi Sorsa | SDP | Toivo Yläjärvi | Keskusta | |||||
1984 | Kalevi Sorsa | SDP | Toivo Yläjärvi | Keskusta | Matti Ahde | SDP | |||
1985 | Kalevi Sorsa | SDP | Toivo Yläjärvi | Keskusta | Matti Ahde | SDP | |||
1986 | Kalevi Sorsa | SDP | Toivo Yläjärvi | Keskusta | Matti Ahde | SDP | |||
1987 | Harri Holkeri | Kokoomus | Toivo T. Pohjala | Keskusta | Kaj Bärlund | SDP | |||
1988 | Harri Holkeri | Kokoomus | Toivo T. Pohjala | Keskusta | Kaj Bärlund | SDP | |||
1989 | Harri Holkeri | Kokoomus | Toivo T. Pohjala | Keskusta | Kaj Bärlund | SDP | |||
1990 | Harri Holkeri | Kokoomus | Toivo T. Pohjala | Keskusta | Kaj Bärlund | SDP | |||
1991 | Esko Aho | Keskusta | Martti Pura | Keskusta | Sirpa Pietikäinen | Kokoomus | |||
1992 | Esko Aho | Keskusta | Martti Pura | Keskusta | Sirpa Pietikäinen | Kokoomus | |||
1993 | Esko Aho | Keskusta | Martti Pura | Keskusta | Sirpa Pietikäinen | Kokoomus | |||
1994 | Esko Aho | Keskusta | Mikko Pesälä | Keskusta | Sirpa Pietikäinen | Kokoomus | |||
1995 | Paavo Lipponen | SDP | Kalevi Hemilä | amm | Pekka Haavisto | Vihreät | |||
1996 | Paavo Lipponen | SDP | Kalevi Hemilä | amm | Pekka Haavisto | Vihreät | |||
1997 | Paavo Lipponen | SDP | Kalevi Hemilä | amm | Pekka Haavisto | Vihreät | |||
1998 | Paavo Lipponen | SDP | Kalevi Hemilä | amm | Pekka Haavisto | Vihreät | |||
1999 | Paavo Lipponen | SDP | Kalevi Hemilä | amm | Satu Hassi | Vihreät | |||
2000 | Paavo Lipponen | SDP | Kalevi Hemilä | amm | Satu Hassi | Vihreät | |||
2001 | Paavo Lipponen | SDP | Kalevi Hemilä | amm | Satu Hassi | Vihreät | |||
2002 | Paavo Lipponen | SDP | Raimo Tammilehto / Jari Koskinen | amm/Kok | Jouni Backman | SDP | |||
2003 | Jäätteenmäki / Vanhanen | Keskusta | Jari Koskinen / Juha Korkeaoja | Kok / Kes | Jan-Erik Enestam | RKP | |||
2004 | Matti Vanhanen | Keskusta | Juha Korkeaoja | Keskusta | Jan-Erik Enestam | RKP | |||
2005 | Matti Vanhanen | Keskusta | Juha Korkeaoja | Keskusta | Jan-Erik Enestam | RKP | |||
2006 | Matti Vanhanen | Keskusta | Juha Korkeaoja | Keskusta | Jan-Erik Enestam | RKP | |||
2007 | Matti Vanhanen | Keskusta | Sirkka-Liisa Anttila | Keskusta | Paula Lehtomäki | Keskusta | |||
2008 | Matti Vanhanen | Keskusta | Sirkka-Liisa Anttila | Keskusta | Kimmo Tiilikainen | Keskusta | |||
2009 | Matti Vanhanen | Keskusta | Sirkka-Liisa Anttila | Keskusta | Paula Lehtomäki | Keskusta | |||
2010 | Matti Vanhanen | Keskusta | Sirkka-Liisa Anttila | Keskusta | Paula Lehtomäki | Keskusta | |||
2011 | Mari Kiviniemi | Keskusta | Sirkka-Liisa Anttila | Keskusta | Paula Lehtomäki | Keskusta | |||
2012 | Jyrki Katainen | Kokoomus | Jari Koskinen | Kokoomus | Ville NiinIstö | Vihreät | |||
2013 | Jyrki Katainen | Kokoomus | Jari Koskinen | Kokoomus | Ville NiinIstö | Vihreät | |||
2014 | Jyrki Katainen | Kokoomus | Jari Koskinen | Kokoomus | Ville NiinIstö | Vihreät | |||
2015 | Alexander Stubb / Juha Sipilä | Kok /Kes | Petteri Orpo / Kimmo Tiilikainen | Kok / Kes | Kimmo Tiilikainen | Keskusta | |||
2016 | Juha Sipilä | Keskusta | Kimmo Tiilikainen | Keskusta | Kimmo Tiilikainen | Keskusta | |||
2017 | Juha Sipilä | Keskusta | Jari Leppä | Keskusta | Kimmo Tiilikainen | Keskusta | |||
2018 | Juha Sipilä | Keskusta | Jari Leppä | Keskusta | Kimmo Tiilikainen | Keskusta | |||
2019 | Juha Sipilä | Keskusta | Jari Leppä | Keskusta | Kimmo Tiilikainen | Keskusta |
Talouspoliittiset kytkökset, ympäristövaikutukset ja taulukon analysointi
Pyydän lukijaa miettimään minkä puolueen äänestäjiä mahdollisesti eniten hyödyttää, että vesien liikaravinnesaastuttamiseen ei puututa ja/tai metsien laajoihin avohakkuisiin ei puututa.
Kumpaankaanhan ei ole viime vuosina/vuosikymmeninä tehokkaasti puututtu, mikä on keskeinen syy vesien likaantumiseen ja yleiseen luonnon köyhtymiseen.
Löytyykö ministereitä tai puolueita, joihin pitää suhtautua suurin varauksin jo aiheutetut ympäristötuhot huomioiden?
Siinäpä se. Kysymysten kysymys. Haluatko vaarantaa oman, sukusi ja ihmiskunnan tulevaisuuden hyödyntämällä luontoa mahdollisimman tehokkaasti seurauksista välittämättä?
Kuka on tällä hetkellä kaikista vähiten uskottava henkilö aiheutetut tuhot ja saavuttamattomat tavoitteet huomioiden?
Voitko luottaa, että henkilöt, joiden politiikka ja/tai tarkoituksellinen passiivisuus on jo johtanut laajoihin ympäristötuhoihin Suomessa, voivat toimia uskottavasti, kun globaaliin ilmastonmuutokseen liittyviä suuria ongelmia pyritään ratkomaan lähitulevaisuudessa? Onko heidän puheisiinsa syytä uskoa? Voiko paikallinen pilaaja olla pelastamassa maailmaa?
Haluatko pyrkiä kestävään kehitykseen, jossa talous ja luontoarvot huomioidaan tasapainoisesti?
Haluatko, että ympäristölle aiheutetut laajat tuhot korjataan laaja-alaisesti ja kunnolla, vai riittävätkö vaalien alle kyhätyt marginaaliset ja/tai näennäiset toimenpiteet vakuuttamaan Sinut?
Vaalien alla Potemkinin kulissit otetaan esiin höynäyttämään hyväuskoisia
Sen verran voin omalta puoleltani auttaa lukijaa kysymysten vastaamisessa, että esimerkiksi vesiluonnon parantamiseen viimeaikoina budjetoidut miljoonat eivät vakuuta siitä, että vuosikymmenten aikana aiheutetuissa miljardien arvoisissa tuhoissa saataisiin paljoa näkyvää parannusta aikaan.
Rakenteelliset uudistukset päästöjen vähentämiseksi ja vahinkojen korjaamiseksi alueellisesti kattavasti puuttuvat edelleen. Vuosikymmenien odotus jatkuu etelärannikolla.
Muistathan, että elävä luonto on myös turvallisuusstrateginen voimavara
Luonnon pilaaminen on epäisänmaallista. Ellei ympäristöstä pidetä huolta puolustusvoimiemme joukoilta häviää suoja ja ruokahuolto vaikeutuu.Sissi ei pysty piiloutumaan avohakkuuaukiolle. Panssarintorjujat eivät voi tehdä väijytystä avomaastossa. Pilatuista vesistä ja metsistä ei saa kalaa ja riistaa.
Kaikkien poliitikkojen motiiveista ei saa selkoa!
Luontoa on tuhottu laajasti ja ilmeisen tietoisesti. Pitäisikö joidenkin ministerien päätöksiä, toimintaa ja/tai passiivisuutta luontotuhojen estämisessä tutkia tarkemmin?
Palaan tähän kysymykseen uusissa kirjoituksissani uusien julkisiin dokumenteihin perustuvien todisteiden myötä.
Viimeisintä "tietoa" politiikan huipulta
Olisiko ministeri Tiilikaisen kannattanut kertoa rohkeuden puutteestaan ennen kuin ryhtyi pitkäaikaiseksi ministeriksi? |
Kansalaisille jää epäselväksi mikä on se äänen määrä, joka riittää ympäristötuhojen lopettamiseen ja kattavien korjaustoimien aloittamiseen (vrt. kuvassa olevan Twiitin teksti yllä). Millä äänen määrällä yksittäinen kansalainen tulee kuulluksi, kun hänen oma ympäristönsä pilataan ilman että kukaan puuttuu asiaa?
Kuten olen jo aiemminkin todennut, PL20§ velvoittaa kansalaisten kuulemiseen. Mitään selkeää lain velvoittamaa "kuuntelemiskanavaa" ei ole järjestetty. Kansalaisia ei ole kuultu eikä heidän murheistaan ole välitetty. On käytetty poliittisesti vahvemman ylivaltaa välittämättä luontoarvoista tai kansalaisten oikeuksista.
Onko vastuuministerien tahto, että synkän tulevaisuuden uhatessa lapset huutavat pelkoaan kadulla, kun heidän pitäisi olla opiskelemassa, sivistymässä ja oppimassa parempaan tulevaisuuteen johtavia keinoja koulussa?
50 vuotta kovaa ääntä Itämeren ja rannikkovesiemme puolesta ei ole auttanut. Etelärannikon jokien ravinnepäästöt ovat entisellään. Kansainväliset sopimukset luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi eivät ole auttaneet merellä eikä maalla. HELCOMin tavoitteisiin vesien laadun parantamiseksi ei ole päästy. Kattavia kunnostustoimia ei näy. Auttaako mikään, jos poliittinen tahto puuttuu ja totuus peitetään liukkaan kaksinaismoralismin alle?
Unohdetaanko nyt siis kaikki perustuslain velvoitteet? Olemmeko siirtymässä demokratiasta huutoyhteiskuntamalliin, jossa välittämistä teeskentelevät vastuuministerit varustautuvat hymyssä suin tehokkaammilla kuulosuojaimilla?
Onko tulevaisuuden politiikkaa se, että ministerit tekevät (edelleen) töitä vain omien kannattajiensa lyhytaikaisten taloudellisten etujen puolesta ja muut ulvovat kadulla pilatun ympäristönsä ja tulevaisuudentuskansa takia?
Perustuslaki sanoo painavan sanansa tästäkin asiasta. Ikävä kyllä sekin on ollut vain sanahelinää ympäristön pilaajille.
Älä murehdi - ala toimia!
Lue ihmeessä muutkin julkaisemani kirjoitukset tästä blogista, avaa silmäsi ja ala toimia. Jaa vähintään tämän blogin linkkiä kaikille kontakteillesi. Mieti kuinka voisit itse lisätä ongelman medianäkyvyyttä. Minä olen yksin ja tarvitsen apuasi paremman tulevaisuuden puolustamisessa.
On suuren muutoksen aika.
Hienoa, että sinä olet alkanut toimimaan. Olen lopettanut itselleni rakkaan harrastuksen; meritaimenen rannikkokalastuksen Suomenlahdella. Saaliin puutteen takia. Ei kalahavaintoja eikä kalaa viimeiseen 15:tä kalastuspäivään. Tarvitsemme sinunkaltaisia ihmisiä. Olen aina kalastanut vastuullisesti Luojaa ja luontoa kunnioittaen.
VastaaPoista