Suomen luonto pilaantui, kuka on poliittisessa vastuussa?

Suomen luonnossa on monia pahoja ongelmia 

Luonto köyhtyy, etelärannikon vedet on pilattu

Ihmisen toiminta on aiheuttanut sen, että Suomen luonnosta on tullut lyhyen ajan kuluessa moniongelmainen.
Tässä blogissa käsitellään paljon Suomenlahden-Saaristomeren ympäristökatastrofin monia ongelmia ja niiden syitä.
Koko Suomen luontoa vaivaa luonnon monimuotoisuuden heikentyminen, mikä merkitsee monien lajien uhanalaistumista.

Suomi ei ole päässyt moniin sitä koskeviin ympäristötavoitteisiin, kuten monimuotoisuuden heikentymisen pysäyttämiseen ja HELCOM-tavoitteeksi asetettuun merkittävästi parannettuun veden laatuun rannikovesissämme.

Näitä asioita on jo osin käsitelty aiemmissa blogikirjoituksissani.

Ylen kysely: Hallitus saa surkean “päättötodistuksen” luonnon huippututkijoilta – “Metsien hakkuu rajattava lajiston kannalta kestäväksi"

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen antoi itse hallitukselle hyvän päättöarvosanan luonnon lajikirjon suojelusta.

Luonnon monimuotoisuus

8.3.2019 klo 12:00päivitetty 11.3.2019 klo 10:58

Kuka vastaa luonnon pilaantumisesta?
Kun asiat menevät vialle, on ensimmäiseksi syytä etsiä virheitä päätöksenteossa ja päätettyjen toimenpiteiden valvonnassa. 

Syntyy myös muita kysymyksiä:

• Onko asetettuihin tavoitteisiin ollut todellista tarkoitustakaan päästä, kun useita tavoitteita on saavuttamatta?
• Onko tarvittavia päätöksiä ja toimenpiteitä jätetty poliittisista syistä tekemättä?

Avainministerit ja heidän puolueensa vuodesta 1971

Seuraavaan taulukkoon on kerätty yhteenveto (lähde Wikipedia) pääministereistä, maa- ja metsätalousministereistä sekä ympäristöministereistä vuodesta 1971 alkaen. Ympäristöministeriö perustettin vasta 1983, joten sitä edeltäviä tietoja ei ole.

Taulukossa on pientä epätarkkuutta, koska hallitukset eivät ole vaihtuneet tasavuosin. Taulukossa on pyritty esittämään ne henkilöt ja puolueet, jotka ovat olleet enimäkseen vallassa kunakin vuonna.
(Pyydän huomauttamaan mahdollisista virheistä kirjoittajalle.)

Vain yksi puolue on saanut kaikki kolme ministeritehtävää samanaikaisesti itselleen. Nämä jaksot ja henkilöt on korostettu tekstin lihavoinnilla.

Vuosi		Hallitus			Maa- ja metsätalous			Ympäristö
		Pääministeri			Ministeri	Puolue		Ministeri	Puolue
1971		Teuvo Aura	virkamiesh.		Samuli Suomela	amm
1972		Pertti Paasio	SDP		Leo Happonen	SDP
1973		Kalevi Sorsa	SDP		Erkki Haukipuro	Keskusta
1974		Kalevi Sorsa	SDP		Heimo Linna	Keskusta
1975		Liinamaa	virkamiesh.		Veikko Ihamuotila	amm
1976		Martti Miettunen	Keskusta		Heimo Linna	Keskusta
1977		Kalevi Sorsa	SDP		Johannes Virolainen	Keskusta
1978		Kalevi Sorsa	SDP		Johannes Virolainen	Keskusta
1979		Mauno Koivisto	SDP		Taisto Tähkämaa	Keskusta
1980		Mauno Koivisto	SDP		Taisto Tähkämaa	Keskusta
1981		Mauno Koivisto	SDP		Taisto Tähkämaa	Keskusta
1982		Kalevi Sorsa	SDP		Taisto Tähkämaa	Keskusta
1983		Kalevi Sorsa	SDP		Toivo Yläjärvi	Keskusta
1984		Kalevi Sorsa	SDP		Toivo Yläjärvi	Keskusta		Matti Ahde	SDP
1985		Kalevi Sorsa	SDP		Toivo Yläjärvi	Keskusta		Matti Ahde	SDP
1986		Kalevi Sorsa	SDP		Toivo Yläjärvi	Keskusta		Matti Ahde	SDP
1987		Harri Holkeri	Kokoomus		Toivo T. Pohjala	Keskusta		Kaj Bärlund	SDP
1988		Harri Holkeri	Kokoomus		Toivo T. Pohjala	Keskusta		Kaj Bärlund	SDP
1989		Harri Holkeri	Kokoomus		Toivo T. Pohjala	Keskusta		Kaj Bärlund	SDP
1990		Harri Holkeri	Kokoomus		Toivo T. Pohjala	Keskusta		Kaj Bärlund	SDP
1991		Esko Aho	Keskusta		Martti Pura	Keskusta		Sirpa Pietikäinen	Kokoomus
1992		Esko Aho	Keskusta		Martti Pura	Keskusta		Sirpa Pietikäinen	Kokoomus
1993		Esko Aho	Keskusta		Martti Pura	Keskusta		Sirpa Pietikäinen	Kokoomus
1994		Esko Aho	Keskusta		Mikko Pesälä	Keskusta		Sirpa Pietikäinen	Kokoomus
1995		Paavo Lipponen	SDP		Kalevi Hemilä	amm		Pekka Haavisto	Vihreät
1996		Paavo Lipponen	SDP		Kalevi Hemilä	amm		Pekka Haavisto	Vihreät
1997		Paavo Lipponen	SDP		Kalevi Hemilä	amm		Pekka Haavisto	Vihreät
1998		Paavo Lipponen	SDP		Kalevi Hemilä	amm		Pekka Haavisto	Vihreät
1999		Paavo Lipponen	SDP		Kalevi Hemilä	amm		Satu Hassi	Vihreät
2000		Paavo Lipponen	SDP		Kalevi Hemilä	amm		Satu Hassi	Vihreät
2001		Paavo Lipponen	SDP		Kalevi Hemilä	amm		Satu Hassi	Vihreät
2002		Paavo Lipponen	SDP		Raimo Tammilehto / Jari Koskinen	amm/Kok		Jouni Backman	SDP
2003		Jäätteenmäki / Vanhanen	Keskusta		Jari Koskinen / Juha Korkeaoja	Kok / Kes		Jan-Erik Enestam	RKP
2004		Matti Vanhanen	Keskusta		Juha Korkeaoja	Keskusta		Jan-Erik Enestam	RKP
2005		Matti Vanhanen	Keskusta		Juha Korkeaoja	Keskusta		Jan-Erik Enestam	RKP
2006		Matti Vanhanen	Keskusta		Juha Korkeaoja	Keskusta		Jan-Erik Enestam	RKP
2007		Matti Vanhanen	Keskusta		Sirkka-Liisa Anttila	Keskusta		Paula Lehtomäki	Keskusta
2008		Matti Vanhanen	Keskusta		Sirkka-Liisa Anttila	Keskusta		Kimmo Tiilikainen	Keskusta
2009		Matti Vanhanen	Keskusta		Sirkka-Liisa Anttila	Keskusta		Paula Lehtomäki	Keskusta
2010		Matti Vanhanen	Keskusta		Sirkka-Liisa Anttila	Keskusta		Paula Lehtomäki	Keskusta
2011		Mari Kiviniemi	Keskusta		Sirkka-Liisa Anttila	Keskusta		Paula Lehtomäki	Keskusta
2012		Jyrki Katainen	Kokoomus		Jari Koskinen	Kokoomus		Ville NiinIstö	Vihreät
2013		Jyrki Katainen	Kokoomus		Jari Koskinen	Kokoomus		Ville NiinIstö	Vihreät
2014		Jyrki Katainen	Kokoomus		Jari Koskinen	Kokoomus		Ville NiinIstö	Vihreät
2015		Alexander Stubb / Juha Sipilä	Kok /Kes		Petteri Orpo / Kimmo Tiilikainen	Kok / Kes		Kimmo Tiilikainen	Keskusta
2016		Juha Sipilä	Keskusta		Kimmo Tiilikainen	Keskusta		Kimmo Tiilikainen	Keskusta
2017		Juha Sipilä	Keskusta		Jari Leppä	Keskusta		Kimmo Tiilikainen	Keskusta
2018		Juha Sipilä	Keskusta		Jari Leppä	Keskusta		Kimmo Tiilikainen	Keskusta
2019		Juha Sipilä	Keskusta		Jari Leppä	Keskusta		Kimmo Tiilikainen	Keskusta

Talouspoliittiset kytkökset, ympäristövaikutukset  ja taulukon analysointi

Pyydän lukijaa miettimään minkä puolueen äänestäjiä mahdollisesti eniten hyödyttää, että vesien liikaravinnesaastuttamiseen ei puututa ja/tai metsien laajoihin avohakkuisiin ei puututa.

Kumpaankaanhan ei ole viime vuosina/vuosikymmeninä tehokkaasti puututtu, mikä on keskeinen syy vesien likaantumiseen ja yleiseen luonnon köyhtymiseen.

Löytyykö ministereitä tai puolueita, joihin pitää suhtautua suurin varauksin jo aiheutetut ympäristötuhot huomioiden? 

Siinäpä se. Kysymysten kysymys. Haluatko vaarantaa oman, sukusi ja ihmiskunnan tulevaisuuden hyödyntämällä luontoa mahdollisimman tehokkaasti seurauksista välittämättä?

Kuka on tällä hetkellä kaikista vähiten uskottava henkilö aiheutetut tuhot ja saavuttamattomat tavoitteet huomioiden?

Voitko luottaa, että henkilöt, joiden politiikka ja/tai tarkoituksellinen passiivisuus on jo johtanut laajoihin ympäristötuhoihin Suomessa, voivat toimia uskottavasti, kun globaaliin ilmastonmuutokseen liittyviä suuria ongelmia pyritään ratkomaan lähitulevaisuudessa? Onko heidän puheisiinsa syytä uskoa? Voiko paikallinen pilaaja olla pelastamassa maailmaa?

Haluatko pyrkiä kestävään kehitykseen, jossa talous ja luontoarvot huomioidaan tasapainoisesti?

Haluatko, että ympäristölle aiheutetut laajat tuhot korjataan laaja-alaisesti ja kunnolla, vai riittävätkö vaalien alle kyhätyt marginaaliset ja/tai näennäiset toimenpiteet vakuuttamaan Sinut?

Vaalien alla Potemkinin kulissit otetaan esiin höynäyttämään hyväuskoisia 

Sen verran voin omalta puoleltani auttaa lukijaa kysymysten vastaamisessa, että esimerkiksi vesiluonnon parantamiseen viimeaikoina budjetoidut miljoonat eivät vakuuta siitä, että vuosikymmenten aikana aiheutetuissa miljardien arvoisissa tuhoissa saataisiin paljoa näkyvää parannusta aikaan. 

Rakenteelliset uudistukset päästöjen vähentämiseksi ja vahinkojen korjaamiseksi alueellisesti kattavasti puuttuvat edelleen. Vuosikymmenien odotus jatkuu etelärannikolla.

Muistathan, että elävä luonto on myös turvallisuusstrateginen voimavara

Luonnon pilaaminen on epäisänmaallista. Ellei ympäristöstä pidetä huolta puolustusvoimiemme joukoilta häviää suoja ja ruokahuolto vaikeutuu.

Sissi ei pysty piiloutumaan avohakkuuaukiolle. Panssarintorjujat eivät voi tehdä väijytystä avomaastossa. Pilatuista vesistä ja metsistä ei saa kalaa ja riistaa.

Kaikkien poliitikkojen motiiveista ei saa selkoa!

Luontoa on tuhottu laajasti ja ilmeisen tietoisesti. Pitäisikö joidenkin ministerien päätöksiä, toimintaa ja/tai passiivisuutta luontotuhojen estämisessä tutkia tarkemmin?

Palaan tähän kysymykseen uusissa kirjoituksissani uusien julkisiin dokumenteihin perustuvien todisteiden myötä. 

Viimeisintä "tietoa" politiikan huipulta

Olisiko ministeri Tiilikaisen kannattanut kertoa rohkeuden puutteestaan ennen kuin ryhtyi pitkäaikaiseksi ministeriksi?

Kansalaisille jää epäselväksi mikä on se äänen määrä, joka riittää ympäristötuhojen lopettamiseen ja kattavien korjaustoimien aloittamiseen (vrt. kuvassa olevan Twiitin teksti yllä). Millä äänen määrällä yksittäinen kansalainen tulee kuulluksi, kun hänen oma ympäristönsä pilataan ilman että kukaan puuttuu asiaa?

Kuten olen jo aiemminkin todennut, PL20§ velvoittaa kansalaisten kuulemiseen. Mitään selkeää lain velvoittamaa "kuuntelemiskanavaa" ei ole järjestetty. Kansalaisia ei ole kuultu eikä heidän murheistaan ole välitetty. On käytetty poliittisesti vahvemman ylivaltaa välittämättä luontoarvoista tai kansalaisten oikeuksista.

Onko vastuuministerien tahto, että synkän tulevaisuuden uhatessa lapset huutavat pelkoaan kadulla, kun heidän pitäisi olla opiskelemassa, sivistymässä ja oppimassa parempaan tulevaisuuteen johtavia keinoja koulussa? 

50 vuotta kovaa ääntä Itämeren ja rannikkovesiemme puolesta ei ole auttanut. Etelärannikon jokien ravinnepäästöt ovat entisellään. Kansainväliset sopimukset luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi eivät ole auttaneet merellä eikä maalla. HELCOMin tavoitteisiin vesien laadun parantamiseksi ei ole päästy. Kattavia kunnostustoimia ei näy. Auttaako mikään, jos poliittinen tahto puuttuu ja totuus peitetään liukkaan kaksinaismoralismin alle?

Unohdetaanko nyt siis kaikki perustuslain velvoitteet? Olemmeko siirtymässä demokratiasta huutoyhteiskuntamalliin, jossa välittämistä teeskentelevät vastuuministerit varustautuvat hymyssä suin tehokkaammilla kuulosuojaimilla?

Onko tulevaisuuden politiikkaa se, että ministerit tekevät (edelleen) töitä vain omien kannattajiensa lyhytaikaisten taloudellisten etujen puolesta ja muut ulvovat kadulla pilatun ympäristönsä ja tulevaisuudentuskansa takia? 

Perustuslaki sanoo painavan sanansa tästäkin asiasta. Ikävä kyllä sekin on ollut vain sanahelinää ympäristön pilaajille.

Älä murehdi - ala toimia!

Lue ihmeessä muutkin julkaisemani kirjoitukset tästä blogista, avaa silmäsi ja ala toimia. Jaa vähintään tämän blogin linkkiä kaikille kontakteillesi. Mieti kuinka voisit itse lisätä ongelman medianäkyvyyttä. Minä olen yksin ja tarvitsen apuasi paremman tulevaisuuden puolustamisessa.

On suuren muutoksen aika.